Vilhelm III Oranialainen
| Vilhelm III Oranialainen | |
|---|---|
|
|
|
| Englannin kuningas | |
|
|
|
| Edeltäjä | Jaakko II |
| Seuraaja | Anna |
| Skotlannin kuningas | |
|
|
|
| Edeltäjä | Jaakko VII |
| Seuraaja | Anna |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 14. marraskuuta 1650 Haag, Yhdistyneet provinssit |
| Kuollut | 8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta) Lontoo, Englanti |
| Uskonto | protestantti |
| Puoliso | Maria II |
| Allekirjoitus | |
Vilhelm III Oranialainen (14. marraskuuta 1650 Haag – 8. maaliskuuta 1702) oli hollantilainen Oranian ruhtinas, Alankomaiden käskynhaltija (stadhouder) ja vuodesta 1689 kuolemaansa asti Englannin, Irlannin ja Skotlannin (nimellä Vilhelm II) kuningas. Vilhelm oli Kaarle I:n tyttärenpoika.
Vuonna 1672 Ranskan kuningas Ludvig XIV teki Englannin tuella hyökkäyksen Hollantiin valloittaen siitä suurimman osan. Silloinen Hollannin hallitsija de Witt epäonnistui rauhanteossa ja joutui syrjään. Vilhelm nousi Hollannin käskynhaltijaksi jatkaen menestyksekkäästi taistelua Englantia ja Ranskaa vastaan. Englannin kanssa hän solmi rauhan vuonna 1674. Vahvistaakseen asemaansa hän meni vuonna 1677 naimisiin Marian, Jaakko II:n tyttären kanssa. Vuonna 1678 myös Ludvig XIV päätyi tekemään Hollannin kanssa rauhan peläten joutuvansa sotaan sekä Hollantia että Englantia vastaan.
Vuonna 1685 Jaakko II nousi Englannissa valtaan, ja aiheutti pian vastustusta parlamentinvastaisilla ja katolisuutta suosivilla toimillaan. Parlamentti kääntyi Vilhelmin puoleen pyytäen tätä turvaamaan Englannin protestanttisuuden. Vilhelm III nousi vuonna 1688 maihin Englantiin ja suoritti niin sanotun mainion vallankumouksen. Jaakko II kaatui, mutta parlamentti joutui ongelmalliseen tilanteeseen. Se olisi halunnut pelkästään Marian hallitsijaksi, mihin Vilhelm ei suostunut. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa Vilhelm ja Maria hallitsivat yhdessä. Vastineeksi Vilhelmin oli kuitenkin allekirjoitettava Bill of Rights -julistus, joka nosti parlamentin vallankäyttäjänä ensimmäistä kertaa monarkin yläpuolelle. Näin mainio vallankumous tuli välillisesti edistäneeksi parlamentaarisen järjestelmän kehitystä Englannissa.
Vuonna 1701 astui voimaan myös uusi Ison-Britannian vallanperimyslaki, jonka mukaan parlamentti päätti tarvittaessa maan tulevan hallitsijan. Laki oli seurausta pelosta kruunun joutumisesta katolisten käsiin, sillä sukulinjan katkeaminen oli odotettavissa.
Vilhelm kuoli pudottuaan hevosen selästä vuonna 1702.[1] Hän ja Maria olivat lapsettomia, joten kruunu siirtyi Marian sisarelle Annalle.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ William III (r. 1689-1702) and Mary II (r. 1689-1694) The British Monarchy
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilhelm III Oranialainen Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Jaakko II |
Englannin kuningas 1689–1702 |
Seuraaja: Anna |
| Edeltäjä: Jaakko VII |
Skotlannin kuningas 1689–1702 |
Seuraaja: Anna |