Vilhelm III Oranialainen

Vilhelm III Oranialainen
Englannin kuningas
13. helmikuuta, 1689 – 8. maaliskuuta,1702
Edeltäjä	Jaakko II
Seuraaja	Anna
Skotlannin kuningas
11. toukokuuta, 1689 – 8. maaliskuuta. 1702
Edeltäjä	Jaakko VII
Seuraaja	Anna
Tiedot
Syntynyt	14. marraskuuta 1650 Haag, Yhdistyneet provinssit
Kuollut	8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta) Lontoo, Englanti
Uskonto	protestantti
Puoliso	Maria II

Vilhelm III Oranialainen (s. 14. marraskuuta 1650, Haag – k. 8. maaliskuuta 1702) oli hollantilainen Oranian ruhtinas, Alankomaiden käskynhaltija (stadhouder) ja vuodesta 1689 kuolemaansa asti Englannin, Irlannin ja Skotlannin (nimellä Vilhelm II) kuningas. Vilhelm oli Kaarle I:n tyttärenpoika.

Vuonna 1672 Ranskan kuningas Ludvig XIV teki Englannin tuella hyökkäyksen Hollantiin valloittaen siitä suurimman osan. Silloinen Hollannin hallitsija de Witt epäonnistui rauhanteossa ja joutui syrjään. Vilhelm nousi Hollannin käskynhaltijaksi jatkaen menestyksekkäästi taistelua Englantia ja Ranskaa vastaan. Englannin kanssa hän solmi rauhan 1674. Vahvistaakseen asemaansa hän meni vuonna 1677 naimisiin Marian, Jaakko II:n tyttären kanssa. Nyt Ludvig XIV:kin päätyi 1678 tekemään Hollannin kanssa rauhan peläten joutuvansa sotaan sekä Hollantia että Englantia vastaan.

Vuonna 1685 Jaakko II nousi Englannissa valtaan, ja aiheutti pian vastustusta parlamentinvastaisilla ja katolisuutta suosivilla toimillaan. Parlamentti kääntyi Vilhelmin puoleen pyytäen tätä turvaamaan Englannin protestanttisuuden. Vilhelm III nousi 1688 maihin Englantiin ja suoritti ns. mainion vallankumouksen. Jaakko II kaatui, mutta parlamentti joutui nyt ongelmalliseen tilanteeseen. Se olisi halunnut pelkästään Marian hallitsijaksi, mihin Vilhelm ei suostunut. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa Vilhelm ja Maria hallitsivat yhdessä. Vastineeksi Vilhelmin oli kuitenkin allekirjoitettava Bill of Rights -julistus, joka nosti parlamentin vallankäyttäjänä ensimmäistä kertaa monarkin yläpuolelle. Näin mainio vallankumous tuli välillisesti edistäneeksi parlamentaarisen järjestelmän kehitystä.

Vuonna 1701 astui voimaan myös uusi Ison-Britannian vallanperimyslaki, jonka mukaan parlamentti päätti tarvittaessa maan tulevan hallitsijan. Laki oli seurausta pelosta kruunun joutumisesta katolisten käsiin, sillä sukulinjan katkeaminen oli odotettavissa.

Vilhelm kuoli pudottuaan hevosen selästä vuonna 1702. Hän ja Maria olivat lapsettomia, joten kruunu siirtyi Marian sisarelle Annalle.

Lähteet

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilhelm III Oranialainen Wikimedia Commonsissa