Henrik IV (Englanti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Henrik IV

Henrik IV (3. huhtikuuta, 136720. maaliskuuta, 1413) oli Englannin kuningas vuosina 13991413. Hän oli ensimmäinen Lancasterin hallitsijahuoneen kuningas.

Henrik oli häntä edeltäneen kuningas Rikhard II:n serkku. Hänen isänsä oli Juhana Gent, Edvard III:n poika ja Rikhardin setä. Henrik syntyi Bolingbroken linnassa Lincolnshiressa, mistä juontuu hänen alkuperäinen nimensä Henry Bolingbroke. Hän ja Rikhard olivat lapsuudessaan leikkitovereita ja heidät hyväksyttiin yhdessä sukkanauharitarikuntaan vuonna 1377.

Kaikesta huolimatta Henrik osallistui isänsä Juhanan johtaman aatelisten neuvoston (Lords Appellant) kapinaan Rikhardia vastaan vuonna 1387 tämän ollessa kuningas. Rikhard ei kuitenkaan rankaissut serkkuaan, vaan jopa ylensi tämän Derbyn kreivistä Herefordin herttuaksi.

Serkusten välejä koeteltiin uudelleen vuonna 1398, kun Rikhard karkotti Henrikin ja Norfolkin herttuan Thomas de Mowbrayn estääkseen veriset riidat näiden välillä. Henrikin isä Gent kuoli karkotusta seuranneena vuonna, ja Rikhard mitätöi Henrikin oikeuden tämän perintömaihin. Maanpaossa Henrik tapasi toisen karkotetun, Thomas Arundelin, ja yhdessä he palasivat Englantiin Rikhardin ollessa sotaretkellä Irlannissa. Henrik aloitti sotatoimet, joilla valtasi alueita Englannista ja saikin pian tarpeeksi valtaa kaapatakseen kuninkuuden itselleen. Rikhard vangittiin ja perimysjärjestyksessä virallisesti seuraava Edmund de Mortimer ohitettiin.

Vuonna 1380 Henrik avioitui Mary de Bohunin kanssa. He saivat kaksi tytärtä ja neljä poikaa, joista yksi oli tuleva kuningas Henrik V. Vuonna 1406 heidän tyttärensä Philippa avioitui Norjan, Tanskan ja Ruotsin kuningas Eerik Pommerilaisen kanssa. Mary kuoli vuonna 1394 ja vuonna 1403 Henrik nai Navarran Joannan, Navarran kuninkaan Kaarle II:n tyttären. He eivät kuitenkaan enää saaneet lapsia. Sillä, että Henrikillä oli neljä poikaa jo valtaannousun vuonna 1399, oli todennäköisesti suuri merkitys hänen kuninkaaksi hyväksymisekseen. Olihan Rikhard lapseton ja Rikhardin laillinen perijä vasta 7-vuotias.

Henrikin perinnöllinen oikeus valtaistuimeen oli heikko, mikä osaltaan johti suureen määrään kapinayrityksiä. Suuri osa hänen hallituskauttaan kuluikin puolustautumiseen erilaisilta salajuonilta ja liittoutumilta. Kuninkaalle oli hyödyksi hänen poikansa sotilaalliset taidot, vaikka Henrik V myöhemmin anastikin paljon valtaa isältään. Ongelmista huolimatta Henrik IV selviytyi niistä ja onnistui vakiinnuttamaan Lancaster-suvun vallan.

Hallituskautensa loppupuolella Henrikiä vaivasi heikkenevä terveys. Hän kärsi ihosairaudesta ja ajoittaisista kohtauksista, jotka lopulta johtivat hänen kuolemaansa maaliskuussa 1413. Tautia ei ole osattu määritellä, mutta sille on annettu useita selityksiä mahdollisesta epilepsiasta sydänsairauteen. Häntä ei haudattu Westminster Abbeyyn, vaan tapojen vastaisesti Canterburyn tuomiokirkkoon.

Henrik IV fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik IV oli päähenkilönä William Shakespearen kaksiosaisessa näytelmässä: Henrik IV: Ensimmäinen osa (1596–1597) ja Henrik IV: Toinen osa (1597–1599).


Edward's crown PD cleaned.png Edeltäjä:
Rikhard II
Englannin kuningas
13991413
Seuraaja:
Henrik V