Robert I
Wikipedia
Robert I (865–15. kesäkuuta 923) oli toinen Robertien-dynastiaan kuulunut frankkien kuningas vuosina 922–923. Hän oli Anjoun kreivin Robert Vahvan toinen poika ja Pariisin kreivin ja frankkien kuninkaan Eudes I:n nuorempi veli.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Valmistautuminen
Isoveli, kuningas Eudes I nimitti nuoremman veljensä useiden kreivikuntien haltijaksi, yksi niistä oli Pariisi. Samoin hänet tehtiin useiden luostareiden johtajaksi eli abbé in commendam. Robert sai itselleen myös Ranskan herttuan arvon ja alueet, ja tämä oli sotilaallisesti erityisen tärkeä alue.
Isoveljensä Eudes I:n kuoleman jälkeen vuonna 898 hän ei vaatinut kruunua itselleen, vaan kunnioitti tehtyä sopimusta ja hyväksyi karolinkikuninkaan Kaarle Yksinkertaisen tulemisen frankkien kuninkaaksi. Uusi kuningas kuitenkin tunnusti Robertin arvon ja aseman. Hän sai tehtäväkseen puolustaa koko pohjoista Ranskaa viikinkien hyökkäyksiä vastaan.
[muokkaa] Nousu valtaan
Rauhanomainen tila Robertin ja Kaarle Yksinkertaisen välillä kesti vuoteen 921 saakka, eli 23 vuotta Eudesin kuoleman jälkeen. Korkea papisto ja valtakunnan herrat riitaantuivat Kaarle Yksinkertaisen kanssa ja eritoten tämän tavasta suosia Haganon kreiviä. Kaikkein vaikutusvaltaisimpien ja sotilaallisesti vahvimpien aatelisten kanssa Robert nousi kapinaan Kaarlea vastaan.
Kapinan ja taistelun seurauksena Kaarle pakeni Lothringeniin. Tämän seurauksena Robert voideltiin ja kruunattiin frankkien kuninkaaksi 29. kesäkuuta 922.
Kaarle kokosi itselleen suuren armeijan ja lähti hankkimaan takaisin menettämäänsä kruunua. Soissonsin taistelussa 15. kesäkuuta 923 Robert voitti taistelun ja Kaarle pakeni paikalta, mutta voittaja kuitenkin kuoli taistelun aikana. Eräiden lähteiden mukaan hän olisi hävinnyt kaksintaistelun Kaarle Yksinkertaiselle, mutta totuus lienee, että tavalliset sotilaat hänet kuitenkin surmasivat.
[muokkaa] Robertin perintö
Robert I:n hallituskausi jäi hyvin vähäiseksi ja siksi hänen suunnitelmansa eivät ehtineet realisoitua. Eritoten hän oli panostanut avioliittojen myötä tapahtuvaan vallan pysymiseen. Hän oli itse mennyt naimisiin Kaarle Suuren jälkeläisen Béatrix Vermandoisilaisen kanssa ja tyttärensä hän puolestaan naitti Burgundin herttualle Rudolfille.
Robert I oli toinen kaikkiaan kolmesta Robertien dynastiaan luettavista frankkien hallitsijoista. Hänen jälkeen hallitsijaksi tulee hänen viimeinen Robertien dynastian hallitsija, hänen tyttärensä Emmen aviopuoliso Burgundin herttua Rudolf. Kuitenkin suvun kunnia nousee korkealle kun Robertin pojan Hugues Suuren tai Valkoisen pojasta, joka ei ollut kiinnostunut kuninkuudesta, sillä hänen läänityksensä Pariisin kreivinä, Ranskan herttuana jne. tekivät hänestä kuitenkin valtakunnan varakkaimman ja vaikutusvaltaisimman miehen, Hugo Capet'sta tulee Ranskan kuningas ja pitkäikäisen dynastian perustaja.
[muokkaa] Lähteet
- Leblanc-Ginet, Henri; Les Rois de France. (1997).
- Settipani, Christian; La préhistoire des Capétiens, (1993.
- Tableau Généalogique des Rois de France. (1975).
- Wenzler, Claude; Généalogie des Rois de France. (1994).
