Lisa Gherardini

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lisa del Giocondo
Yksityiskohta Mona Lisasta (1503–1506), Leonardo da Vinci, Louvre
Yksityiskohta Mona Lisasta (1503–1506), Leonardo da Vinci, Louvre
Syntynyt 15. kesäkuuta 1479
Firenze, Italia
Kuollut 15. heinäkuuta 1542 tai n. 1551
(63- tai 72-vuotiaana)
Firenze, Italia
Puoliso Francesco del Giocondo
Lapset Piero, Camilla, Andrea, Giocondo ja Marietta

Lisa del Giocondo (15. kesäkuuta 1479 – 15. heinäkuuta 1542 tai noin 1551), o.s. ja tunnettu nimillä Lisa Gherardini ja Lisa di Antonio Maria (Antonmaria) Gherardini, myös vain Lisa ja Mona Lisa, oli firenzeläisen ja toscanalaisen Gherardini-suvun jäsen Italiassa. Hänen nimensä annettiin häntä esittävälle muotokuvalle, Mona Lisalle, jonka hänen aviomiehensä tilasi Leonardo da Vinciltä Italian renessanssin aikaan.

Lisan elämästä ei juuri tiedetä. Hän syntyi Firenzessä ja meni teini-ikäisenä naimisiin silkki- ja kangaskauppiaan kanssa, josta tuli myöhemmin paikallinen virkamies. Hän sai kuusi lasta, ja hänen uskotaan viettäneen mukavaa ja tavallista keskiluokan elämää. Lisa eli pidempään kuin aviomiehensä, joka oli häntä huomattavasti vanhempi.

Vuosisatoja Lisan kuoleman jälkeen Mona Lisasta tuli maailman kuuluisin maalaus,[1] joka alkoi elää omaa, Lisasta erillistä elämäänsä. Tutkijoiden ja harrastelijoiden spekulaatiot tekivät teoksesta maailmanlaajuisesti tunnistettavan ikonin ja kaupallisen objektin. 2000-luvun alussa Lisa tunnistettiin varmuudella Mona Lisan malliksi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Varhainen elämä ja perhe

Toinen kuva Lisasta. Piirustusta on pidetty Leonardo da Vincin Mona Lisaa varten tekemänä.

Quattrocenton aikaan Firenze oli yksi Euroopan suurimmista kaupungeista, jota pidettiin rikkaana ja taloudellisesti menestyneenä. Elämä ei ollut kuitenkaan ollut kaikille asukkaille "idyllistä", sillä varallisuuserot olivat suuria.[2] Lisan perhe oli vanha ja aatelinen, mutta menettänyt ajan kuluessa vaikutusvaltansa.[3] He elivät mukavasti maatilojen tuotolla mutteivät olleet rikkaita.

Lisan isä Antonmaria di Noldo Gherardini menetti kaksi vaimoa, jotka kuolivat molemmat synnytyksen yhteydessä. Lisa di Giovanni Filippo de Carduccin kanssa hän meni naimisiin vuonna 1465 ja Caterina Rucellain kanssa vuonna 1473.[4] Lisan äiti oli Lucrezia del Caccia, Piera Spinellin tytär ja Gherardinin kolmas vaimo, jonka kanssa hän solmi kolmannen avioliittonsa vuonna 1476.[4] Gherardini vuokrasi tai omisti yhteen aikaan Chiantissa kuusi maatilaa, jotka tuottivat vehnää, viiniä ja oliiviöljyä ja joissa kasvatettiin karjaa.[5]

Lisa syntyi Firenzessä 15. kesäkuuta 1479 Via Maggiolla,[6] vaikka vuosien ajan hänen luultiin syntyneen eräällä perheen tiloista, Villa Vignamaggiossa aivan Greven ulkopuolella.[7] Hänet nimettiin Lisaksi isänisänsä vaimon mukaan.[8] Lisa oli vanhin seitsemästä lapsesta, ja hänellä oli kolme sisarta, joista yhden nimi oli Ginevra, ja kolme veljeä, nimeltään Giovangualberto, Francesco ja Noldo.[9]

Perhe eli Firenzessä, alun perin Santa Trinitan lähellä ja myöhemmin vuokra-asunnossa lähellä Santo Spiritoa, todennäköisimmin siksi, että heillä ei ollut varaa vanhan kotinsa kunnostamiseen sen vahingoittumisen jälkeen. Lisan perhe muutti nykyiselle Via dei Pepille ja sitten Santa Crocen lähelle, jossa he asuivat lähellä Ser Piero da Vinciä, Leonardon isää.[10] He omistivat myös pienen maaseutuhuvilan St. Donatossa, Poggion kylässä noin 32 kilometriä kaupungista etelään.[11] Noldo, Gherardinin isä ja Lisan isoisä, oli testamentannut chiantilaisen maatilan Santa Maria Nuovan sairaalalle. Gherardini sai vuokrasopimuksen toiselle sairaalan maatiloista, ja kyetäkseen valvomaan venhän korjuuta vietti perheineen kesät tilalla Ca' di Pesa -nimisessä talossa.[12]

[muokkaa] Avioliitto ja myöhempi elämä

5. maaliskuuta 1495 Lisa meni naimisiin Francesco di Bartolomeo di Zanobi del Giocondon kanssa. Hän oli jokseenkin menestynyt kangas- ja silkkikauppias, jonka toinen vaimo Lisasta tuli 15 vuoden ikäisenä. Lisan myötäjäiset olivat 170 floriinia ja San Silvestron maatila lähellä hänen perheensä huvilaa, mikä on merkki siitä, ettei Gherardinin perhe ollut avioliiton aikaan varakas, ja syy ajatella Lisan ja hänen aviomiehensä rakastaneen toisiaan.[13] Kiinteistö sijaitsi Castellinan ja San Donato in Poggion välillä lähellä kahta maatilaa, jotka Michelangelo myöhemmin omisti.[10] Pariskunta ei kuulunut Firenzen rikkaisiin eikä köyhälistöön viettäen keskiluokkaista elämää. Lisan avioliitto saattoi kohottaa hänen sosiaalista asemaansa, sillä hänen aviomiehensä perhe saattoi olla hänen omaansa rikkaampi.[13] Francescon uskotaan hyötyneen siitä, että Gherardini oli "vanha nimi".[14] Pari eli jaetussa majoituksessa 5. maaliskuuta 1503 saakka, kunnes Francesco kykeni ostamaan talon perheensä vanhan kodin vierestä Via della Stufalla. Leonardon uskotaan aloittaneen Lisan muotokuvan maalaamisen samana vuonna.[15][16]

Firenzen keskusta. Francesco ja Lisa asuivat Via della Stufalla (punaisella), noin kilometrin pohjoiseen Arno-joesta. Lisan vanhemmat asuivat lähempänä jokea, ensin pohjoisessa ja myöhemmin etelässä (sinisellä).

Lisalla ja Francescolla oli viisi lasta: Piero, Camilla, Andrea, Giocondo ja Marietta, joista neljä syntyi vuosien 1496 ja 1507 välillä.[17] Lisa kasvatti myös Bartolomeon, Francescon ja hänen ensimmäisen vaimonsa Camilla di Mariotto Rucellain pojan, joka oli noin yksivuotias äitinsä kuollessa. Lisan äitipuoli Caterina di Mariotto Rucellai ja Francescon ensimmäinen vaimo olivat sisaruksia ja kuuluivat huomattavaan Rucellai-sukuun.

Camillasta ja Marietasta tuli katolilaisia nunnia. Camilla otti nimen Suor Beatrice ja liittyi San Domenico di Cafaggion luostariin, jossa hänet annettiin Antonmarian sisaren Suor Albieran ja Lisan sisarusten Suor Camillan (joka ei ollut siveä ja joka erotettiin skandaalissa neljän miehen vierailtua luostarissa) ja Suor Alessandran hoiviin.[18] Beatrice kuoli 18-vuotiaana,[18] ja hänet haudattiin Santa Maria Novellaan.[19] Lisa kehitti suhteen Sant'Orsolaan, Firenzessä arvostettuun luostariin, jonne hän saattoi asettaa Marietan vuonna 1521. Marietta otti nimen Suor Ludovica, ja hänestä tuli luostarin kunnioitettu jäsen, joka nousi suhteellisen vastuulliseen asemaan.[20]

Francescosta tuli Firenzessä virkamies. Hänet valittiin Dodici Buonominiin vuonna 1499 ja Signoriaan vuonna 1512. Siellä hänet korotettiin prioriksi vuonna 1524. Hänellä saattoi olla siteitä Medici-suvun poliittisiin tai taloudellisiin intresseihin. Vuonna 1512, kun Firenzen hallinto pelkäsi Medicien paluuta maanpaosta, Francesco vangittiin ja hänelle annettiin tuhannen floriinin sakko. Hänet vapautettiin syyskuussa, kun Medicit palasivat.[21][19]

Erään näkemyksen mukaan Francesco kuoli vuoden 1538 ruttoepidemiassa. Lisa sairastui, ja hänen tyttärensä Ludovica vei hänet Sant'Orsolan luostariin, jossa hän kuoli noin neljä vuotta myöhemmin 63-vuotiaana.[22][23] Toisen näkemyksen mukaan Francesco eli 80-vuotiaaksi. Hän kuoli vuonna 1539, ja Lisa saattoi elää aina vuoteen 1551 sakka, jolloin hän olisi ollut 71- tai 72-vuotias.[11]

Kesäkuussa 1537 Francesco palautti testamentissaan Lisalle myötäjäisensä yhdessä useiden provisioiden kanssa, antoi hänelle hänen henkilökohtaiset vaatteensa ja korunsa ja rahaa hänen tulevaisuuttaan varten. Uskoessaan hänen hoivansa pariskunnan tyttären Ludovican ja tämän estyessä poikansa Bartolomeon käsiin Francesco kirjoitti: "Huomaten testamentin laatijan kiintymyksen ja rakkauden rakastettua vaimoaan Mona Lisaa kohtaan; ottaen huomioon, että Lisa on aina toiminut ylevin mielin ja uskollisena vaimona; toivoen, että hän tulee saamaan kaiken tarvitsemansa...". [24]

[muokkaa] Mona Lisa

Pääartikkeli: Mona Lisa
Mona Lisa, italiaksi La Gioconda ja ranskaksi La Joconde, Leonardo da Vincin maalaus Louvressa.

Kuten muut yhtä varakkaat Firenzeläiset Francesco ja hänen perheensä olivat taiteen ystäviä ja mesenaatteja. Francescon poika Bartolomeo pyysi Antonio di Donnino Mazzieria maalaamaan freskon perheen hautapaikalle Basilica della Santissima Annunziataan. Andrea del Sarto maalasi Madonnan toiselle hänen sukunsa jäsenelle.[19] Francesco tilasi Leonardolta vaimonsa muotokuvan ja Domenico Puligolta maalauksen Franciscus Assisilaisesta. Hänen uskotaan tilanneen Lisan muotokuvan juhliakseen sekä Andrean syntymää että perheen uuden kodin ostoa.[16]

Mona Lisa täytti 1400- ja 1500-lukujen vaatimukset hyveellisen naisen esittämisestä. Lisa kuvataan uskollisena vaimona eleiden avulla – hänen oikea kätensä lepää vasemman päällä. Leonardo esitti Lisan myös muodikkaana ja menestyksekkäänä, ehkä paremmin toimeentulevana kuin todellisuudessa. Hänen tummat vaatteensa ja musta huntu olivat espanjalaisvaikutteista huippumuotia; ne eivät kuvaa hänen suruaan ensimmäisen tyttärensä menetyksestä, toisin kuin jotkut tutkijat ovat esittäneet. Muotokuva on huomattavan suuri; sen koko vastaa ajan vauraampien taiteenystävien tilaamia maalauksia. Tämä ylenpalttisuus on selitetty merkiksi Francescon ja Lisan toiveista nousta sosiaalisesti.[25]

Mona Lisan varkaus Louvresta vuonna 1911 ja sen matkat Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan 1960- ja 1970-luvuilla vaikuttivat maalauksen ikoniseen asemaan ja kuuluisuuteen.[26]

Leonardolla ei ollut lainkaan tuloja keväällä 1503, mikä voi osaltaan selittää hänen kiinnostuksensa yksityisesti tilatun muotokuvan toteuttamiseen.[27][21] Kuitenkin myöhemmin samana vuonna hänen oli todennäköisesti pakko viivyttää työskentelyään Mona Lisan kanssa, kun hän sai maksun Anghiarin taistelun aloittamisesta. Se oli arvokkaampi tilaus, jonka hänen tuli sopimuksen mukaan saada valmiiksi helmikuuhun 1505 mennessä.[28] Vuonna 1506 Leonardo piti muotokuvaa valmistumattomana.[29] Hänelle ei maksettu työstä, eikä hän toimittanut sitä asiakkaalleen.[30] Taiteilijan maalaukset matkustivat hänen kanssaan koko elämänsä ajan, ja hän saattoi maalata Mona Lisan valmiiksi vuosia myöhemmin Ranskassa,[14] erään arvion mukaan vuoteen 1516 mennessä.[31]

Agostino Vespuccin sivuhuomautus, Heidelbergin yliopisto.

Maalauksen nimi on vuodelta 1550. Ainakin osan Francescon suvusta tunteva[11] Giorgio Vasari kirjoitti: "Leonardo ryhtyi maalaamaan Francesco del Giocondolle muotokuvaa Mona Lisasta, hänen vaimostaan"[29] (ital. Prese Lionardo a fare per Francesco del Giocondo il ritratto di mona Lisa sua moglie).[32] Muotokuvan italiankielinen (La Gioconda) ja ranskankielinen (La Joconde) nimi periytyvät Lisan naimisiin mennessään ottamasta nimestä ja lempinimestä,[14] suomeksi "iloinen" tai "joviaali".

Spekulaatioissa Lisan nimi annettiin ainakin neljälle muulle maalaukselle[33] ja hänen identiteettinsä ainakin kymmenelle eri henkilölle.[34] 1900-luvun loppuun mennessä maalauksesta oli tullut maailmanlaajuinen ikoni, jota oli käytetty yli kolmessa sadassa muussa maalauksessa ja kahdessa tuhannessa mainoksessa. Se esiintyi keskimäärin yhdessä uudessa mainoksessa joka viikko.[35] Vuonna 2005 asiantuntija löysi Heidelbergin yliopiston kirjaston kokoelmista sivuhuomautuksen. Se vahvisti perinteisen näkemyksen, jonka mukaan muotokuva esittää Lisaa.[36] Ranskalaiset ovat omistaneet Mona Lisan Ranskan vallankumouksesta lähtien.[37] Nykyään noin kuusi miljoonaa henkeä käy katsomassa maalausta vuosittain Louvren taidemuseossa Pariisissa, jossa se kuuluu Ranskan kansalliskokoelmaan.[38]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Alan Riding: In Louvre, New Room With View of 'Mona Lisa' 6. huhtikuuta 2005. The New York Times. Viitattu 21. huhtikuuta 2008.
  2. ↑ Pallanti 2006, s. 17, 23, 24
  3. ↑ Pallanti 2006, s. 58
  4. ↑ 4,0 4,1 Pallanti 2006, s. 37
  5. ↑ Pallanti 2006, s. 41–44
  6. ↑ Pallanti 2006, s.37
  7. ↑ History of Vignamaggio Villa Vignamaggio. Viitattu 22. huhtikuuta 2008.
  8. ↑ Pallanti 2006, s. 40
  9. ↑ Pallanti 2006, s. 44
  10. ↑ 10,0 10,1 Pallanti 2006, s. 45–46
  11. ↑ 11,0 11,1 11,2 Zöllner 1993, s. 4
  12. ↑ Pallanti 2006, s. 41–44
  13. ↑ 13,0 13,1 Zöllner 1993, s. 5
  14. ↑ 14,0 14,1 14,2 Martin Kemp: Leonardo Da Vinci: The Marvellous Works of Nature And Man, s. 261–262. Oxford University Press, 2006. ISBN 0-1928-0725-0.
  15. ↑ Portrait of Lisa Gherardini, wife of Francesco del Giocondo Musée du Louvre. Viitattu 22. huhtikuuta 2008.
  16. ↑ 16,0 16,1 Zöllner 1993, s. 9
  17. ↑ Bruce Johnston: Riddle of Mona Lisa is finally solved: she was the mother of five 1. tammikuuta 2004. Telegraph.co.uk. Viitattu 22. huhtikuuta 2008.
  18. ↑ 18,0 18,1 Pallanti 2006, s. 61–62
  19. ↑ 19,0 19,1 19,2 Müntz 1898, s. 154
  20. ↑ Pallanti 2006, s. 63
  21. ↑ 21,0 21,1 Roger D. Masters: Fortune is a River: Leonardo da Vinci and Niccolò Machiavelli's Magnificant Dream of Changing the Course of Florentine History (online notes for Chapter 6) 15. kesäkuuta 1998. Free Press via Dartmouth College (dartmouth.edu).
  22. ↑ Rossella Lorenzi: Mona Lisa Grave Found, Claims Scholar 19. tammikuuta 2007. Discovery Channel News. Viitattu 22. huhtikuuta 2008.
  23. ↑ Rossella Lorenzi: Mona Lisa's Identity Revealed? 2. toukokuuta 2007. Discovery Channel News. Viitattu 22. huhtikuuta 2008.
  24. ↑ Pallanti 2006, s. 105
  25. ↑ Zöllner 1993, s. 12
  26. ↑ Sassoon 2001, s. 14–16
  27. ↑ Zöllner 1993, s. 7
  28. ↑ Müntz 1898, s. 136
  29. ↑ 29,0 29,1 Kenneth Clark, lainaus Vasarin tekstin käännöksestä: Mona Lisa Maaliskuu 1973. The Burlington Magazine, numero 115. Viitattu 23. huhtikuuta 2008.
  30. ↑ Zöllner 1993, s. 6
  31. ↑ Mona Lisa 1503-16 University of the Arts, London. Viitattu 23. huhtikuuta 2008.
  32. ↑ Giorgio Vasari, Gaetano Milanesi: Le vite de' più eccellenti pittori, scultori ed architettori, no. IV [1550, rev. ed. 1568] 1879. G.C. Sansoni.
  33. ↑ Raymond S. Stites: Mona Lisa – Monna Bella Tammikuu 1936. Parnassus, numero 8. College Art Association. Viitattu 23. huhtikuuta 2008. — Walter Littlefield: The Two "Mona Lisas" 1914. The Century: A Popular Quarterly by Making of America Project. — Colin Wilson: The Mammoth Encyclopedia of the Unsolved 2000. Carroll & Graf.
  34. ↑ Penelope Debelle: Behind that secret smile 25. kesäkuuta 2004. The Age. Viitattu 23. huhtikuuta 2008. — Bruce Johnston: Riddle of Mona Lisa is finally solved: she was the mother of five 8. tammikuuta 2004. Telegraph.co.uk. Viitattu 23. huhtikuuta 2008. — Charles Nicholl (Donald Sassoonin teoksen Mona Lisa: The History of the World's Most Famous Painting arvostelu): The myth of the Mona Lisa 28. maaliskuuta 2002. Guardian Unlimited. Viitattu 23. huhtikuuta 2008. — Bob Chaundy: Faces of the Week 29. syyskuuta 2006. BBC News. Viitattu 23. huhtikuuta 2008.
  35. ↑ Sassoon 2001, tiivistelmä ja s. 16
  36. ↑ Mona Lisa – Heidelberger Fund klärt Identität Heidelbergin yliopiston kirjasto. Viitattu 23. huhtikuuta 2008.
  37. ↑ Sassoon 2001, s. 8
  38. ↑ Bob Chaundy: Faces of the Week 29. syyskuuta 2006. BBC News. Viitattu 23. huhtikuuta 2008. — Claudine Canetti: The world's most famous painting has the Louvre all aflutter Actualité en France, Ranskan ulkoministeriö. Viitattu 23. huhtikuuta 2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lisa_Gherardini
Henkilökohtaiset työkalut