Ahmed III

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ahmed III
Levni 002 detail.jpg
Sulttaani Ahmed III
Osmanien valtakunnan sulttaani
28. joulukuuta 1703 - 20. syyskuuta 1730
Edeltäjä Mustafa II
Seuraaja Mahmud I
Tiedot
Syntynyt 30. joulukuuta 1673
Dobritš, Bulgaria
Kuollut 1. heinäkuuta 1736 (62 vuotta)
Konstantinopoli, Osmanien valtakunta
Allekirjoitus Tughra of Ahmed III.JPG

Ahmed III (30. joulukuuta 16731. heinäkuuta 1736) oli Osmanien valtakunnan sulttaani ja sulttaani Mehmed IV:n poika. Hän nousi valtaan vuonna 1703, kun hänen veljensä Mustafa II luopui vallasta. Vuodesta 1718 vuoteen 1730, jolloin Ahmed III luopui vallasta, Osmanien valtakuntaa hallitsi käytänössä hänen suurvisiirinsä. Ahmed III:n aikaa kutsutaan "Tulpaanien ajaksi".[1]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahmed III ylläpiti hyviä suhteita Ranskaan epäilemättä Venäjän uhkaavan asenteen takia. Hän myönsi turvapaikan osmanien alueelle paenneelle Ruotsin kuninkaalle Kaarle XII:lle sen jälkeen, kun Ruotsi oli hävinnyt Pultavan taistelun Venäjälle osana suurta Pohjan sotaa. Vuonna 1710 Kaarle XII suostutteli Ahmed III:n julistamaan sodan Venäjälle. Voittoon päättyneen Venäjän–Turkin sodan ansiosta Ahmed III oli johdattanut Osmanien valtakunnan lähemmäksi pitkäaikaisen vastustajansa alistamista kuin kukaan Osmanien valtakunnan sulttaani koskaan, mutta hänen suurvisiirinsä Baltacı Mehmet paššan rauhanehdot olivat venäläisille verrattain lempeitä.

Sulttaanin huomio kääntyi pois Venäjältä hänen saatuaan tiedon safavidien hyökkäyksestä Osmanien valtakuntaan. Ahmed III oli tullut epäsuosituksi kalliiden ylellisyyksien takia, joilla hän hemmotteli itseään ja merkittävimpiä upseereitaan. 20. syyskuuta 1730 17 janitsaaria nousi kapinaan, joka kansalaisten ja muiden sotilaiden tukemana paisui niin suureksi, että sulttaanin oli luovuttava kruunusta. Ahmed luovutti vapaaehtoisesti vallan veljenpojalleen Mahmud I:lle ja osoitti uskollisuutta hänelle. Tämän jälkeen hän vetäytyi palatsiin, jossa Mahmud I oli aikaisemmin asunut, ja kuoli kuusi vuotta myöhemmin.

Ahmed III:n hallinnon jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahmed III:n 27 vuotta kestänyt hallinto ei ollut epäonnistunut huolimatta sodista Venäjää ja Itävaltaa vastaan. Hänen ansiostaan osmanit saivat valloitettua osan Persiaa, hän onnistui tasapainottamaan Balkanin tilanteen ja sai Venäjän palauttamaan osmaneille Azovin ja Morean. Hän jätti Osmanien valtakunnan talouden kukoistavaan tilaan ja oli taiteiden suosija ja hänen aikanaan Istanbuliin perustettiin vuonna 1727 kirjapaino, missä alettiin painaa tekstejä arabian ja turkin kielellä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki. Gloucestershire: Puijo, 1993. ISBN 951-579-033-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Stoneman, s.156
Edeltäjä
Mustafa II
Osmanien sulttaani Seuraaja
Mahmud I
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.