Mahmud I
Mahmud I (2. elokuuta 1696 – 13. joulukuuta 1754) oli Osmanien valtakunnan sulttaani 1730–1754. Hän syntyi Istanbulissa sulttaani Mustafa II:n ja Valide Sultan Salihan pojaksi. Hän varttui isoäitinsä sulttaanitar Gulnuksen huomassa ja opiskeli mm. historiaa, kirjallisuutta, runoutta ja musiikkia.[1]
Mahmud nousi Osmanien valtakunnan valtaistuimelle 35 vuoden iässä 1. marraskuuta 1730 ja kokosi hallintonsa virkamiehistä, jotka edustivat hänen omaa sukupolveaan. Hän oli luonteeltaan hyväntahtoinen, päättäväinen, armelias ja kärsivällinen. Hallitsijana hän kiinnitti paljon huomiota kansan hyvinvointiin ja välttyi siten toistamasta isänsä ja enonsa Ahmed III:n tekemiä virheitä.[1] Mahmudin valtakaudella osmanit sotivat Itävallan ja Venäjän kanssa. Sodat päättäneiden rauhansopimusten seurauksena Turkki sai Belgradin takaisin Itävallalta ja Venäjä joutui käymään kauppaa Mustallamerellä osmanien laivoilla.[2]
Mahmud sairasteli paljon viimeisen kahden elinvuotensa aikana ja kuoli 59 vuoden iässä 1754. Hänet haudattiin Mustafa II:n hautaan Yenin moskeijassa Istanbulissa.[1]
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- TheOttomans.org Art Biligisayar. Viitattu 9.9.2009.
Viitteet [muokkaa]
| Edeltäjä Ahmed III |
Osmanien sulttaani | Seuraaja Osman III |
