Kosovo Poljen taistelu
| Kosovo Poljen taistelu | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa osmanien sotia Euroopassa | |||||||||||
 |
|||||||||||
|
|||||||||||
| Osapuolet | |||||||||||
| Komentajat | |||||||||||
| Vahvuudet | |||||||||||
|
~ 40 000 |
~ 30 000 |
||||||||||
| Tappiot | |||||||||||
|
Ei tiedetä. Murad I menehtyi. |
Erittäin suuret: valtaosa serbien aatelistosta kaatui. |
||||||||||
.svg){kind=small}
Kosovo Poljen taistelu (serb. Косовски бој tai Бој на Косову) käytiin Kosovossa Kosovo Poljen lähellä Pyhän Vituksen päivänä (15. kesäkuuta, nykyisin päivää vietetään 28. kesäkuuta) 1389 serbiruhtinas Lazarin johtamien joukkojen ja Murad I:n johtamien osmanien välillä.[1]
Huolimatta siitä, että Murad I kaatui taistelun aikana, osmanit voittivat taistelun, mikä johti Serbian romahtamiseen ja siihen, että Bysantin valtakunta oli kokonaan ympäröity osmanien alueilla.[1] Taistelu on saanut jälkeenpäin myyttiset mittasuhteet ja on eräs syy siihen, miksi monet serbit pitävät Kosovoa historiallisesti tärkeänä osana Serbiaa.[2]
Taustaa[muokkaa]
1300-luvun alusta alkaen Ottomaanien valtakunta oli alkanut laajentaa alueitaan. Varsinkin Kosovo oli haluttu jo keskiajan alusta, koska alue oli tärkeä kulkureitti Balkanin läpi. Slaavit olivat yrittäneet torjua Ottomaanien hyökkäyksiä, mutta jäivät nopeasti jalkoihin kerta toisensa jälkeen. Serbit ja ottomaanit ottivat ensimmäisen kerran yhteen jo 1371 Maritsajoen taistelussa, jonka ottomaanit voittivat. Serbit pitivät itseään alueen luonnollisina hallitsijoina ja ajattelivat, että he pysäyttäisivät muslimit hetkessä.
Taistelu[muokkaa]
Serbien ratsuväki hyökkäsi ottomaanien jalkaväen kimppuun. Hetken taistelun jälkeen Muradin vanhimman pojan Yakubin johtama vasen sivu murtui serbien painostuksen vuoksi. Serbien ratsuväki oli rynninyt itsensä niin syvälle turkkilaisten linjoihin, että se uhkasi jo itse sulttaania linjojen takana. Serbit etenivät myös keskellä ja ottomaanien tappio vaikutti jo lähes varmalta. Sulttaanin toinen poika, Bayezid komensi turkkilaisten oikeaa sivustaa ja teki ratkaisevan päätöksen mennessään auttamaan pulaan joutuneita veljeään ja isäänsä. Tässä vaiheessa ottomaaneilla oli suuri miesylivoima, mikä pakotti serbit puolustuskannalle. Tuon ajan historiankirjoituksesta käy ilmi, että serbit olivat murtautuneet läpi ottomaanien oikeasta sivustasta, kunnes yksi heidän komentajistaan jostain syystä kääntyi ympäri ja pakeni. Tämä ei jäänyt huomaamatta hänen sotilailtaan ja pian pakokauhu valtasi serbit ja noin 10 000 serbisotilasta pakeni paikalta. Tämän jälkeen loput serbit saarrettiin ja he antautuivat.[3]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Battle of Kosovo Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.6.2008. (englanniksi)
- ↑ Background on Kosovo Advocacy Project Viitattu 15.6.2008. (englanniksi)
- ↑ Tieteen kuvalehti : Historia 9/2009 s.44-47
