Murad I

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Murad I
Murat I.jpg
Sulttaani Murad I
Osmanien valtakunnan sulttaani
1362 - 1389
Edeltäjä Orhan I
Seuraaja Bayezid I
Tiedot
Syntynyt 29. marraskuuta tai 29. kesäkuuta 1326
Söğüt tai Bursa, Osmanien valtakunta
Kuollut 15. kesäkuuta 1389 (63 vuotta)
Polje, Kosovo
Puoliso Gülçiçek Hatun
Kera Tamara
Paşa Melek Hatun
Fülane Hatun
Allekirjoitus Tughra of Murad I.JPG

Murad I (1319 (tai 1326) - 1389, kutsumanimeltään Hüdavendiğar, Jumalan sotilas) oli Osmanien valtakunnan hallitsija vuodesta 1359 vuoteen 1389. Hän oli Orhan I:n ja Bysantin prinsessa Helenin (Nilofer) poika ja nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna 1359. Murad loi valtakunnan rakentamalla hienoston juuri valloitettuun Adrianopoliin (nykyinen Edirne Turkissa) ja laajentamalla valtakuntaa Eurooppaan, asettaen suurimman osan Balkania Osmanien vallan alle ja pakottaen Bysantin keisarin maksamaan hänelle veroa. Murad teki Osmanlien heimosta imperiumin.[1] Hän loi sulttaanin tittelin vuonna 1383 ja janissaarien joukot sekä devşirm värväyssysteemin. Murad myös organisoi hallituksen Divan, timarien ja timarinhaltijan systeemin ja sotilastuomarin, kaziasker. Hän myös loi Anadolun (Anatolia) ja Rumilin (Eurooppa) provinssit.

Murad taisteli vahvaa Karamanidin emiraattia vastaan Anatoliassa ja serbejä, bulgarialaisia ja unkarilaisia vastaan Euroopassa.[1] Hänen liikkeensä Balkanilla loivat Unkarin kuninkaan johtaman kristittyjen liiton, joka kuitenkin murskattiin Maritsan taistelussa 26. syyskuuta 1371, Muradin kykenevän luutnantti Lalaşahin, Rumilin ensimmäisen kuvernöörin (Beylerbey) johdolla. 1366 Serbian kuningas pakotettiin maksamaan veroa sulttaanille ja vuonna 1385 Sofia joutui Osmanien valloittamaksi. Vuonna 1389 osmanit voittivat serbit Kosovo Poljen taistelussa Muradin johdolla.[1]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkkilaisten lähteiden mukaan valtakuntaa 30 vuotta hallinnut sulttaani kuoli salamurhaajan uhrina Kosovo Poljen taistelukentällä. Surmatyön teki serbiaatelismies Milos Obilic. Tarinan tunnetuimman version mukaan Murad tutki heti kamppailun jälkeen taistelukenttää. Obilic teeskenteli kuollutta mutta loikkasi ylös ja iski miekan ohi ratsastaneen Muradin sydämeen.[2]

Serbit uskovat, että Milos Obilic lähti ottomaanien leiriin ja kertoi karanneensa serbijoukoista. Niin hän pääsi Muradin telttaan, missä hänen piti polvistua tämän edessä. Tällöin Obilic iski sulttaania veitsellä vatsaan.[3]

Kolmannen teorian mukaan serbit surmasivat Muradin jo taistelun alkuvaiheessa. Firenzen senaatin lokakuussa vuonna 1389 Bosnian kuninkaalle lähettämässään kirjeessä kerrotaan, miten tusina ratsumiestä oli murtautunut osmanien etulinjan läpi. Tuntematon ratsumies pääsi päälliköiden telttaan ja surmasi sulttaanin miekallaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki. Gloucestershire: Puijo, 1993. ISBN 951-579-033-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Stoneman, s.143
  2. TK Historia (9/2009) s.46
  3. TK Historia (9/2009) s.46
  4. TK Historia (9/2009) s.46
Edeltäjä
Orhan I
Osmanien sulttaani Seuraaja
Bayezid I
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.