Köprülü Damat Numan pašša

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Köprülü Damat Numan pašša
Suurvisiiri
1710
Edeltäjä Çorlulu Damat Ali pašša
Seuraaja Baltacı Mehmet pašša
Euboian kuvernööri
Belgradin kenraalikuvernööri
Kreetan kuvernööri
Tiedot
Syntynyt 1670
Istanbul, Turkki
Kuollut 6. helmikuuta 1719
Heraklion, Kreeta
Puoliso Aisha Sultan
Uskonto Islam
Arvonimet Suurvisiiri, kenraali

Köprülü Damat Numan pašša (1670 Istanbul, Turkki6. helmikuuta 1719 Heraklion, Kreeta) oli virkamies, kenraali ja Osmanien valtakunnan suurvisiiri 15. kesäkuuta – 17. elokuuta 1710.[1][2][3]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numan syntyi Osmanien valtakunnan pääkaupungissa Köprülün ylimyssukuun, jonka jäsenistä nousi kaikkiaan viisi suurvisiiriä.[3] Hän opiskeli aikansa nimekkäiden oppineiden johdatuksessa. Isänsä Mustafa Köprülün kuoltua hän peri tältä mutawilin, Köprülün suvun waqf-säätiön valvojan tittelin tehtävineen. Waqfit olivat trustien tapaan hoidettuja hyväntekeväisyyslaitoksia, joista Köprülün waqf oli yksi varakkaimmista. Vuonna 1696 se joutui muiden säätiöiden lailla varustamaan jalkaväkisotilaita sulttaani Mustafa II:n armeijaan. Köprülü Numan oli hyvissä väleissä Mustafan kanssa, joka nimitti hänet yhdeksi visiireistään. Numan meni myös kihloihin tämän tyttären Aisha Sultanin kanssa 1700. Kihlautuminen oli poliittinen tapahtuma, koska ʿĀʾisha oli vasta lapsi, jota pidettiin vanhempiensa huostassa täysi-ikäisyyteen asti. Järjestettyä avioliittoa kaavailtiin vuodelle 1703, mutta se siirtyi Edirnen kapinan vuoksi, jonka seurauksena Mustafa II luopui valtaistuimesta veljensä Ahmed III:n hyväksi. Numanin ura jatkoi etenistä myös uuden sulttaanin aikana. Hän työskenteli hallintotehtävissä mm. Euboiassa, Kreetalla ja Bosniassa. Hän meni vihdoin naimisiin Aisha Sultanin kanssa keväällä 1710, saaden nimensä osaksi kuninkaan vävyä tarkoittavan Damatin. [2]

Suurvisiirinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänet nimitettiin suurvisiiriksi kesäkuun puolivälissä 1710. Tuolloin valtakunnan poliittinen tilanne oli vaikea, sillä Pultavan taistelun hävinnyt Ruotsin kuningas Kaarle XII oli paennut Osmanien valtakunnan suojiin ja teki nyt kaikkensa saadakseen Ahmed III:n julistamaan sodan Venäjälle. Edeltävä suurvisiiri Çorlulu Damat Ali pašša oli tukenut sotaa kannattavaa leiriä, mutta Venäjän keisari Pietari Suuri oli onnistunut liennyttämään valtakuntien välisiä suhteita. Ahmed erotti Damat Ali paššan ja nimitti tilalle Numan paššan, jonka hän odotti rauhoittavan sisäpoliittisen tilanteen säilyttäen samalla rauhan Venäjän kanssa. Numan pašša pyrki tekemään kaiken itse.[3] Sotaisa leiri keräsi kannatusta ja Numan pašša teki ratkaisevan virheen, kun hän lupasi osmanien järjestävän suuren armeijan saattamaan Kaarle XII:n Puolan halki Itämeren rannikolle seuraavana keväänä. Ahmed III piti sellaista ratkaisua vaarallisena, koska se tarkoittaisi vakavia ongelmia sekä Puolan että Venäjän kanssa. Sulttaani katsoi Numan paššan epäonnistuneen ja erotti hänet vain kahden kuukauden jälkeen.[2]

Ranskalaisten häätö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numan, joka tulkitsi lakeja ja sääntöjä ilmeisen kirjaimellisesti ja byrokraattisesti ajaakseen voimakkaasti uskonnollissävytteistä politiikkaansa, onnistui häiritsemään myös suhteita ortodokseihin sekä katolilaisiin ranskalaisiin kauppiaisiin. 4. kesäkuuta 1696 Galatan kaupunginosa Istanbulissa tuhoutui pahoin tulipalossa vieden mukanaan mm. kolme kristittyjen kirkkokuntien kirkkoa. Islamilaiset olivat rakentaneet yhden tilalle moskeijan. Edellinen sulttaani Mustafa II oli määrännyt asetuksen vuonna 1697, jonka mukaan vääräuskoiset eivät saaneet tehdä kauppaa ja asua moskeijan läheisyydessä. Vaikka asetus oli tekstiltään pelottava, sitä ei käytännössä noudatettu, ja varsinkin ranskalaiset kauppiaat olivat jatkaneet toimintaansa. Nyt Numan pašša häätikin alueelta 18 ranskalaista taloutta, joka nosti arvostelua Ranskasta ja myös istanbulilaisilta. Päätös kumottiin heti seuraajan Baltacı Mehmet paššan toimesta ja ranskalaiset saivat palata koteihinsa kolmen kuukauden jälkeen. [4][3][5]

Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka hänen kautensa jäi lyhyeksi Numan pašša jatkoi korkeissa tehtävissä sekä siviili- että sotilashallinnossa. Suurvisiirin virkaa seurasi nimitys Euboian kuvernööriksi.[6] 1714 hän tukahdutti menestyksekkäästi Venetsian tukeman kapinan Montenegrossa.[7] Tämän ansiosta hänet siirrettiin Belgradin kenraalikuvernööriksi, jossa hän ei kuitenkaan kyennyt vakauttamaan maakunnan raja-alueiden levottomia oloja. [2]

Itävallan–Turkin sodassa 1716-18 Numan pašša taas kunnostautui. Elokuussa 1717 Itävalta sai vallattua Belgradin ja jatkoivat Bosniaan, mutta Numan paššan johdolla osmanit löivät itävaltalaiset siellä. Hän oli myös mukana purkamassa itävaltalaisten Zvornikin piiritystä lokakuussa 1717 viipyen alueella aina Passarowitzin rauhaan,[2] joka allekirjoitettiin 21. heinäkuuta 1718.

Omasta pyynnöstään hänet nimitettiin Kreetan kuvernööriksi, mutta hän sairastui heti saarelle saavuttuaan. Hän kuoli 1719 ja hänet haudattiin Fadil Ahmed paššan moskeijan viereen. [2]

Numan paššan molemmat nuoremmat veljet ja kaksi poikaa menestyivät myös urillaan. Hän oli maineeltaan rehellinen ja uskonnollinen mies, joka ei käyttänyt eri virkojen mukanaan tuomia maanomistuksia omaksi hyödykseen, vaan maksoi kulunsa sukunsa maiden tuotoilla. [2]

Tarina kärpäsestä nenällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän–Turkin sodassa Venäjän puolelle loikannut osmanien vasalli voivodi Dimitrie Cantemir ei seuranneen maanpakonsa aikana kirjoittamassa historiassaan säästellyt pilkkaa kuvatessaan vanhoja vihollisiaan. Hänen anekdoottinsa mukaan Numan pašša oli kalpea lukutoukka, jolla oli mielenterveydellisiä ongelmia. Numan pašša olisi kärsinyt harhanäystä, jonka mukaan hänen nenällään istui jatkuvasti kärpänen. Tätä yrittivät parantaa kaikki Istanbulin lääkärit onnistumatta, kunnes häntä tapaamaan saapui kekseliäs ranskalaislääkäri Le Duc, joka oli napannut kuolleen kärpäsen nyrkkiinsä ennen tutkimusta. Le Duc kysyi potilaalta, oliko hän huomannut nenällään istuvan kärpäsen. Numan pašša oli myöntänyt. Le Duc oli juottanut hänelle julepsia, parantavaa yrttijuomaa ja samalla ottanut käteensä skalpellin ja varovaisesti käyttänyt sitä potilaan nenän lähellä. Sen jälkeen Le Duc näytti kärpäsen Numan paššalle, joka parantui harhastaan saman tien. Tarina muistuttaa kohtaa aiemmasta teoksesta, Samuel Butlerin 1600-luvulla kirjoittamasta satiirisesta runosta Hudibras.[8]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Myös muodoissa Nuuman Köprülü, Köprülüzade Damat Numan, Köprülü Numan
  2. a b c d e f g Toim. Bosworth, Donzel, Lewis, Pellat: The Encyclopedia of Islam (New edition, vol 5), s. 262-263. E.J.Brill, 1986. ISBN 9004078193.
  3. a b c d Kenneth Meyer Setton: Venice, Austria, and the Turks in the seventeenth century. DIANE Publishing, 1991. ISBN 0871691922.
  4. Edhem Eldem: French trade in Istanbul in the eighteenth century, s. 231-233. Brill, 1999. ISBN 9004113533.
  5. Philip P. Argenti: Diplomatic Archive of Chios 1577-1841 - Volume I, s. xli. CUP Archive.
  6. Parry, Vernon J.; Cook, M. A.: A History of the Ottoman Empire to 1730. CUP Archive, 1976. ISBN 0521099919.
  7. Sir Arthur J Evans: Illyrian Letters: An A Revised Selection of Correspondence from the Illyrian Provinces of Bosnia, Herzegovina, Montenegro, Albania, Dalmatia, Croatia, s. 183. Cosimo, Inc, 2007. ISBN 1602063397.
  8. Samuel Butler (Explanatory Notes): Hudibras: a poem, Volume 2, s. 79. Akerman, 1822.


Osmanli-nisani.svg Edeltäjä:
Çorlulu Damat Ali pašša
Osmanien valtakunnan suurvisiiri
1710
Seuraaja:
Baltacı Mehmet pašša