Juana Manuela Gorriti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juana Manuela Gorriti, Muotokuvalaveeraus 1800-luvulta
Juana Manuela Gorriti, Muotokuvalaveeraus 1800-luvulta
Syntynyt 15. kesäkuuta 1818
Rosario de la Frontera, Argentiina
Kuollut 6. marraskuuta 1896
Buenos Aires
Kansallisuus Peru, Argentiina
Aikakausi 1800-luku
Aiheet sosiaaliset olot
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Juana Manuela Gorriti (15. kesäkuuta 1818 Horconesin karjatila, Rosario de la Frontera, Saltan maakunta, Argentiina6. marraskuuta 1896, Buenos Aires) oli argentiinalainen kirjailija.

Gorriti syntyi varakkaaseen maanomistajaperheeseen, joka polveutui Saltan maakuntaa asuttaneista espanjalaisista. Hänen äitinsä oli Feliciana Zuviría ja isänsä José Ignacio de Gorriti, poliitikko ja sotilas, joka oli ollut mukana allekirjoittamassa Argentiinan itsenäisyysjulistusta 9. heinäkuuta 1816. Hänen setänsä oli pahamaineinen sissijohtaja Jose Francisco “Pachi” Gorriti. Hänen vanhempansa olivat liberaaleja, jotka kannattivat Unitaristipuoluetta. He vastustivat kenraali Juan Manuel de Rosasin väkivaltaista hallintoa, joka murhasi alkuasukkaita maiden saamiseksi. Vuonna 1831, kun Gorriti oli 13-vuotias, perhe ajettiin maanpakoon ja he muuttivat Tarijaan, Boliviaan, jossa hän tapasi tulevan aviomiehensä, Manuel Isidoro Belzun.

Manuel Isidro Belzu oli tuolloin kapteeni Bolivian armeijassa. He menivät naimisiin, kun Gorriti oli täyttänyt 15. Parille syntyi kolme lasta. Miehen uran kehittyessä heidän avioliittonsa kärsi ja Belzu hylkäsi Juana Manuelan yhdeksän aviovuoden jälkeen 1842. Myöhemmin Belzusta tuli Bolivian presidentti.

Juana Manuela Gorriti muutti Peruun, jossa hänen kirjailijan uransa lähti nousuun. Hän alkoi opettaa ja perusti myöhemmin koulun Limaan. Gorriti työskenteli myös toimittajana sekä järjesti seurapiirikutsuja, joissa tutustui kirjallisiin ja poliittisiin vaikuttajiin. Hän oli varhaisia ensimmäisen aallon feministejä ja hänen kirjoitustensa kautta hän yritti neuvoa ja inspiroida latinalaisen Amerikan naisia seuraamaan Euroopan modernimpaa henkeä. Hän halusi naisten nousevan, itsenäistyvän ja tulevan kuulluiksi.

Vuonna 1866 Espanjan laivasto tulitti Perun ja Chilen satamia. Kohteisiin kuului myös Liman satama. Gorriti palveli tuolloin sairaanhoitajana. Myöhemmin hän myös vaaransa itsensä salakuljettaessaan haavoittuneita espanjalaisten antautuessa Callaossa. Perun hallitus palkitsi hänet kunniamerkillä. Hän kirjoitti sodan tapahtumista useissa lehtikirjoituksissa ja novelleissa. 1878 Gorriti palasi Argentiinaan. Huolimatta useista elämänsä aikaisista skandaaleista häntä arvostettiin poikkeuksellisena naisena. Hän perusti lehden Buenos Airesiin, johon hän kirjoitti useita artikkeleita naisten oikeuksista ja kouluttautumisesta. Kuollessaan häntä pidettiin väsymättömänä ja vaikutusvaltaisena aikansa journalistina.

Gorriti tunnetaan myös Bolivian ja Argentiinan ruokakulttuuriin kuuluvan salteña-piirakan luojana, joka sai nimityksensä hänen synnyinkaupunkinsa mukaan.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.