Jaakko V

Jaakko V

Jaakko V (10. huhtikuuta 1512 – 14. joulukuuta 1542) oli Skotlannin kuningas 1513–1542.

Jaakko oli edellisen kuninkaan, Jaakko IV:n ja hänen vaimonsa Margareeta Tudorin, poika. Hänen enonsa oli siis kuningas Henrik VIII ja hän oli Edvard VI:n, Maria I:n ja Elisabet I:n serkku. Hän oli vasta runsaan vuoden ikäinen, kun hänen isänsä kaatui Flodden Fieldin taistelussa. Syyskuussa 1513 hänet kruunattiin Stirlingin linnassa, mutta koko hänen lapsuutensa vallassa oli sijaishallitsijoita. Jaakko nousi todelliseksi kuninkaaksi 16-vuotiaana vuonna 1528.

Jaakon ensimmäinen tehtävä kuninkaana oli raivata tieltä isäpuolensa, Angusin jaarli Archibald Douglas, joka oli pitänyt alaikäistä Jaakkoa vangittuna Edinburghin linnassa. Jaakko myös taltutti kapinat ja Ulko-Hebridien päälliköt. Hän myös lisäsi varallisuuttaan puuttumalla tulonlähteisiin kuten läänityksiin. Suuren osan rikkauksistaan Jaakko käytti rakennustöihin Stirlingissä, Falkirkissä, Linlithgow'ssa ja Holyroodissa.

Kuningas oli ankara harhaoppien kannattajien suhteen. Hänen kaudellaan useita uskonpuhdistuksen kannattajia teloitettiin. Tunnetuin heistä on Patrick Hamilton, joka poltettiin roviolla vuonna 1528.

Jaakko V avioitui Ranskan kuninkaan Frans I:n tyttären, Valois'n Madelinen kanssa vuonna 1537, mutta tämä kuoli pian ja Jaakko avioitui uudelleen. Guisen Marian kanssa hän sai kaksi poikaa, jotka kuitenkin kuolivat jo varhain. Tytär kuitenkin säilyi hengissä ja hänestä tulikin Skotlannin seuraava hallitsija, Maria Stuart (Maria I).

Legendan mukaan Jaakko naamioitui öisin, jotta saisi liikkua rauhassa Edinburghin kaduilla nimellä Goodman of Ballengeich.