Luettelo Skotlannin hallitsijoista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Skotlannin kuningaskunnan hallitsijoista. Ison-Britannian, Englannin ja Walesin hallitsijoista on eri artikkelit.

Tämä on luettelo Skotlannin kuningaskunnan hallitsijoista. Perimätiedon mukaan valtion perusti Kenneth I vuonna 843, vaikkakin nykyinen historiankirjoitus pitää hänen pojanpoikaansa Konstantin II:sta Skotlantia edeltäneen Alban kuningaskunnan perustajana. Itsenäisen kuningaskunnan luonne muuttui vuonna 1707 unionisopimuksen (Act of Union) myötä, jolloin Englannin kuningaskunta ja Skotlanti yhdistyivät muodostaen Ison-Britannian kuningaskunnan. Englanti ja Skotlanti olivat olleet personaaliunionissa vuodesta 1603 lähtien, mutta mailla oli ollut omat parlamentit, jotka yhdistettiin unionisopimuksen myötä.

Nykyisin Skotlanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin ohella. Alueilla on yksi yhteinen hallitsija, mutta lisäksi muilla paitsi Englannilla omat parlamenttinsa.

Alpinin hallitsijasuku (848–1034)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

monarkki[1] keskiaikainen gaelinimi[1] vallassa[1]
History-kenneth.jpg Kenneth I Cináed mac Ailpín
Ciniod m. Ailpin
843/848 – 13 February 858
Donald I Domnall mac Ailpín 858 – 13 April 862
Causantín mac Cináeda.jpg Konstantin I Causantín mac Cináeda 862–877
Aed Áed mac Cináeda 877–878
Giric Giric mac Dúngail 878–889
Eochaid Eochaid mac Run *878–889?
Domnall Dásachtach.jpg Donald II Domnall mac Causantín 889–900
Constantine II of Scotland.jpg Konstantin II Causantín mac Áeda 995–997
Malcolm I.jpg Malcolm I Máel Coluim mac Domnaill 943–954
An Ionsaighthigh.jpg Indulf Ildulb mac Causantín 954–962
Dub Dub mac Maíl Choluim 962–967
Culen Cuilén mac Ilduilb 967–971
Amlaíb Amlaíb mac Ilduilb 973x–977
Kenneth II of Scotland.jpg Kenneth II Cináed mac Maíl Choluim 971, 977–995
Constantine III (Alba).jpg Konstantin III Causantín mac Cuiléin 995–997
Kenneth III of Scotland.jpg Kenneth III Cináed mac Duib 997 – 25 March 1005
Malcolm II of Scotland.jpg Malcolm II Máel Coluim mac Cináeda 1005–1034

Dunkeld-hallitsijasuku (1034–1286)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

monarkki[1][2] keskiaikainen gaelinimi[1][2] vallassa[1][2]
Donnchad I.jpg Duncan I Donnchadh mac Crìonain
Donnchad mac Crínáin
1034–1040
Macbeth of Scotland.jpg Macbeth MacBheatha mac Fhionnlaigh
Mac Bethad mac Findláich
1040–1057
Lulach Lughlagh mac Gille Chomghain
Lulach mac Gille Comgaín
1057–1058
Malcolm III and Queen Margaret from the Seton Armorial, 1591.jpg Malcolm III Maol Chaluim mac Dhonnchaidh
Máel Coluim mac Donnchada
1058–1093 '
Donald III Dòmhnall mac Dhonnchaidh
Domnall mac Donnchada
1093–1097
Donnchad II.jpg Duncan II Donnchadh mac Mhaoil Chaluim
Donnchad mac Maíl Choluim
1094
King Edgar of Scotland.jpg Edgar Eagar mac Mhaoil Chaluim
Étgar mac Maíl Choluim)
1097–1107
Alexander I (Alba) i.JPG Aleksanteri I Alasdair mac Mhaoil Chaluim
Alaxandair mac Maíl Choluim
1107–1124
DavidIofScotland.jpg David I Dàibhidh mac Mhaoil Chaluim
Dabíd mac Maíl Choluim
1124–1153
Malcolm iv.jpg Malcolm IV Maol Chaluim mac Eanraig
(Máel Coluim mac Eanric
1153–1165
William the Lion portrait.jpg Vilhelm I Leijona Uilleam mac Eanraig
Uilliam mac Eanric
1165–1214
Alexander II (Alba) i.JPG Aleksanteri II Alasdair mac Uilleim
Alaxandair mac Uilliam
1214–1249
Alexander III, King of Scots.jpg Aleksanteri III Alasdair mac Alasdair
(Alaxandair mac Alaxandair
1249–1286

Sverren hallitsijasuku (1286–1290) kiistanalainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

monarkki[2] syntynyt[2] vallassa[2] kuollut[2]
Margaret, Maid of Norway imaginary.jpg Margaret 1283
Norjassa
1286–1290 1290
Orkneysaarilla

Ensimmäinen interregnum 1286–1292[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balliolin hallitsijasuku (1292–1296)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

monarkki[2] keskiaikainen gaelinimi[2] syntynyt[2] vallassa[2] kuollut[2]
SetonArmorialJohnBalliolAndWife.jpg John Balliol Toom Tabard 1249 1292–1296 1314
Picardiessa
Ranskassa

Toinen interregnum 1296–1306[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brucen hallitsijasuku (1306–1371)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

monarkki[3] puoliso(t)[3] vallassa[3] syntynyt[3] kuollut[3] keskiaikainen gaelinimi[3]
Robert I and Isabella of Mar.jpg Robert I Bruce Isabella of Mar (1295)
Elizabeth de Burgh (1302)
1306–1329 11. heinäkuuta, 1274
Girvanissa, Skotlannissa
7. kesäkuuta 1329 (54 vuotta)
Cardrossissa, Skotlannissa
Raibeart a Briuis
David II of Scotland.jpg David II Joan
7. heinäkuuuta, 1328
Margaret Drummond
20. helmikuuta 1364
1329–1371 5. maaliskuuta, 1324
Dunfermlinessa, Skotlannissa
22. helmikuuta 1371 (46 vuotta)
Edinburghissa, Skotlannissa
Dàibhidh Bruis

Stuartin hallitsijasuku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Stuart-suku

Robert Brucen pojan David II:n kuoltua lapsettomana Brucen tyttärenpoika Robert Stewart peri kruunun lähimpänä perillisenä. Robert II (2. maaliskuuta 131619. huhtikuuta 1390) oli ensimmäinen Stewart- eli Stuart-sukuinen Skotlannin kuningas (1371–1390).[4] Suku oli Skotlannin viimeinen kuningassuku: vuonna 1707 kuningaskunnat ja parlamentit yhdistettiin kuningatar Anna Stuartin alaisuudessa. Annaa kuitenkin seurasi hänen pikkuserkkunsa Yrjö I Hannover-suvusta (1714-1727).

Stewart-nimi tuli perinnöllisestä tittelistä "High Steward of Scotland", jonka suvun edustajat saivat 1100-luvulla.

Stewartin hallitsijasuku (1371–1567)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Stuart-suku
monarkki[5] vallassa [5] syntynyt [5] puoliso(t) [5] kuollut [5]
Robert and Euphemia.jpg Robert II 1371–1390 2. maaliskuuta, 1316
Paisleyssa
Renfrewshiressa
Elizabeth Mure
1336 tai 1349
Euphemia de Ross
2. toukokuuta, 1355
19. huhtikuuta 1390 (74 vuotta)
Dundonaldissa
Ayrshiressa
Skotlannissa
Robert III and Annabella Drummond.jpg Robert III 1390–1406 noin. 1337 Anabella Drummond 1367 4. huhtikuuta 1406 (69 vuotta)
Perthissa
Skotlannissa
King James I of Scotland.jpg Jaakko I 1406–1437 heinäkuu, 1394
Dunfermlinessa, Skotlannissa
Joan Beaufort
2. helmikuuta, 1424
21. helmikuuta 1437 (42 vuotta)
Blackfriars, Perthissa
Skotlannissa
James II of Scotland 17th century.jpg Jaakko II 1437–1460 16. lokakuuta, 1430
Holyrood Abbeyssa
Edinburghissa
Mary Guelders 3. heinäkuuta, 1449 3. elokuuta 1460 (29 vuotta)
Kelsossa
Skotlannissa
James III of Scotland.jpg Jaakko III 1460–1488 10. heinäkuuta, 1451
Stirlingissa tai St Andrewssa
Margaret Oldenburg 13. heinäkuuta, 1469 11. kesäkuuta 1488 (36 vuotta)
Sauchieburnin taistelussa
Skotlannissa
James IV of Scotland.jpg Jaakko IV 1488–1513 17. maaliskuuta, 1473
Stirlingissa
Margaret Tudor 8. elokuuta, 1503 9. syyskuuta 1513 (40 vuotta)
Flodden Fieldin taistelussa
Northumberlandissa
Englannissa
James V of Scotland2.jpg Jaakko V 1513–1542 15. huhtikuuta, 1512
Linlithgowissa, Skotlannissa
Madeleine Valois 1. tammikuuta, 1537
Mary Guise
18. toukokuuta, 1538
14. joulukuuta 1542 (30 vuotta)
Falklandissa
Skotlannissa
Mary Queen of Scots Blairs Museum.jpg Maria Stuart 1542–1567 8. joulukuuta, 1542
Linlithgowissa , Skotlannissa
Frans II
24. huhtikuuta, 1558
Henry Stuart
9. heinäkuuta, 1565
James Hepburn
15. toukokuuta, 1567
8. helmikuuta 1587 (44 vuotta)
Oundlessa
Northamptonshiressa
Englannissa

Stuartin hallitsijasuku (1567–1651)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Stuart-suku

Isänsä Jaakko V:n kuoltua Maria Stewart (1542-1587) nousi viikon ikäisenä Skotlannin kuningattareksi (1542-1567). Maria avioitui Ranskan kuningas Frans II:n kanssa, jolloin velipuoli hallitsi kuningattaren nimissä. Maria otti sukunimekseen Stuart, jotta ranskalaiset lausuisivat sen oikein. Vuonna 1560 Maria palasi kotimaahansa 18-vuotiaana leskenä. Katolisena hän joutui myöhemmin sisällissotaan velipuoltaan vastaan ja haki turvapaikkaa Jaakko V:n serkulta, Englannin kuningatar Elisabet I:ltä. Elisabet vangitsi Marian, koska tällä oli parempi oikeus Englanninkin kruunuun, nosti kaksivuotiaan Jaakko VI:n (1567-1625) Skotlannin kuninkaaksi ja teloitutti Maria Stuartin vuonna 1587.

Elisabet I:n kuoleman jälkeen vuonna 1603 Skotlannin kuningas Jaakko VI nousi myös Englannin kuninkaaksi (Jaakko I). Jaakko oli Tudor isoisoäitinsä Margaret Tudorin kautta, joka oli Henrik VII:n tytär. Vuonna 1604 Jaakko otti arvonimekseen Ison-Britannian kuningas. Skotlannin ja Englannin parlamentit kuitenkin jäivät erilleen.

Protestantteja syrjinyt Jaakon poika Kaarle I (kuninkaana 1625–1649) joutui epäsuosioon ja Englannin sisällissotiin 1642–1646 ja 1648–1649. Hänet teloitettiin (1649) ja valta siirtyi parlamentille ja lordiprotektori Oliver Cromwellille. Skotlannin parlamentti valitsi kuninkaakseen Kaarlen pojan Kaarle II, mutta Cromwell valloitti Skotlanninkin vuonna 1651 ja Kaarle II pakeni Ranskaan.

monarkki[5] vallassa[5] syntynyt[5] vanhemmat[5] puoliso(t)[5] kuollut[5] vaatija[5]
Jaakko VI Jaakko VI 1567–1625 19. kesäkuuta 1566
Edinburghissa
Henrik Stuart ja Maria I (Skotlanti) Anna Tanskalainen
23. marraskuuta 1589
27. maaliskuuta 1625 (58 vuotta), Cheshunt Henrik VII:n suora jälkeläinen
Kaarle I Kaarle I 1625–1649 19. marraskuuta 1600
Dunfermlinessa
Jaakko I ja Anna Tanskalainen Henrietta Maria
13. kesäkuuta 1625
30. tammikuuta 1649 (48 vuotta), Lontoossa Jaakko I:n poika
Kaarle II Kaarle II 1649–1651 29. toukokuuta 1630
Lontoossa
Kaarle I ja Henrietta Maria Katariina de Bragança
21. toukokuuta 1662
6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoossa Kaarle I:n poika

Stuartin hallitsijasuku (palautettu) (1660–1707)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Stuart-suku

Levottomuuksien vuoksi rojalistit voittivat Englannin parlamenttivaalit, ja parlamentti kutsui Kaarle II:n kuninkaakseen, jolloin tästä tuli jälleen myös Skotlannin kuningas (1660-1685). Kaarle II hajotti Skotlannin parlamentin ja nimesi veljensä Jaakon Skotlannin kuvernööriksi. Katolisesta Jaakosta tuli Englannin (Jaakko II) ja Skotlannin (Jaakko VII) kuningas (1685-1688). Koska Jaakkokin suosi katolisia ja pyrki itsevaltaan, anglikaaninen aateli kutsui Jaakon vävyn ja sisarenpojan, Alankomaiden käskynhaltija Vilhelm III Oranialaisen hallitsijaksi vaimonsa, Jaakon vanhimman tyttären Maria II Stuartin kanssa. Vilhelm kukisti Jaakon mainiossa vallankumouksessa (1688-1689), ja pian myös Skotlannin parlamentti hyväksyi avioparin Skotlannin hallitsijoiksi (1689-1702; Maria kuoli 1694). Lapsetonta pariskuntaa seurasi Marian sisar Anna (1702-1707).

monarkki[5] vallassa[5] syntynyt[5] vanhemmat[5] puoliso(t)[5] kuollut[5] vaatija[5]
Kaarle VII ja II Kaarle II 1660–1685 29. toukokuuta 1630
Lontoossa
Kaarle I ja Henrietta Maria Katariina de Bragança
21. toukokuuta 1662
6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoossa Kaarle I:n poika
Jaakko VII Jaakko VII 1685–1688 14. lokakuuta 1633
Lontoossa
Kaarle I ja Henrietta Maria (1) Anne Hyde
3. syyskuuta 1660
(2) Mary Modena
21. marraskuuta 1673
16. syyskuuta 1701 (67 vuotta)
Saint-Germain-en-Laye'ssä, Ranskassa
Kaarle I:n poika
Maria II Maria II 1689–1694 30. huhtikuuta 1662
Lontoossa
Jaakko II ja Anne Hyde Vilhelm III Oranialainen, 4. marraskuuta 1677 28. joulukuuta 1694 (32 vuotta), Lontoossa Kaarle I:n lapsenlapsi
Vilhelm III Oranialainen Vilhelm II 1689–1702 4. marraskuuta 1650
Haagissa
Yhdistyneissä provinsseissa
Wilhelm II ja Maria Oranialainen Maria II, 4. marraskuuta 1677 8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta), Lontoossa
Anna Anna 1702–1707 Ison-Britannian kuningatar 1. toukokuuta 1707–1714 6. helmikuuta 1665
Lontoossa
Jaakko II ja Anna Hyde George Oldenburg
28. heinäkuuta,1683
1. elokuuta 1714 (49 vuotta)
Lontoossa
Jaakko II:n tytär

Iso-Britannian hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skotlannin ja Englannin parlamentit yhdistyivät vuonna 1707 Panaman kolonialismihankkeen vietyä Skotlannin vararikon partaalle. Tällöin Englannin kuningaskunta ja Skotlannin kuningaskunta yhdistyivät Iso-Britannian kuningaskunnaksi.

Iso-Britannian ensimmäisenä kuningattarena Anna Stuart vielä toimi 1707-1714, mutta hänen kuoltuaan hänen 17 lastaan olivat jo kuolleet lapsina ja parlamentti sai vuonna 1701 antamansa asetuksen perusteella valita uuden hallitsijan. Valituksi tuli Stuartien protestanttinen pikkuserkku, Hannoverin vaaliruhtinaan Yrjö I:n, joka ei isälinjaltaan enää ollut Stuart vaan Hannover-sukua. Sen viimeisen edustajan, kuningatar Viktorian lapset katsottiin Viktorian miehen sukuun eli nykyiseen Windsor-hallitsijasukuun kuuluviksi. Iso-Britannian hallitsijat ovat siis yhä Stuartien suoria jälkeläisiä mutta eivät isälinjaltaan.

Toisaalta esimerkiksi ensimmäinen Stuart oli Robert I Brucen tyttärenpoika ja Bruce oli Dunkeld-suvun David I:n jälkeläinen. Ensimmäinen Dunkeld oli Alpin-kuninkaiden jälkeläinen. Siis kaikki Skotlannin kuninkaat ja kuningattaret olivat Kenneth I Alpinin (kuninkaana 843/848 – 858) suoria jälkeläisiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • [1] The official website of The British Monarchy

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f The early Scottish Monarchs Scottish Monarchs (400 AD - 1603) Asia-Pacific. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  2. a b c d e f g h i j k l Descendants of Malcolm III Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  3. a b c d e f The Bruces Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  4. Robert II (r.1371-1390) The British Monarchy
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Stewarts Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.