HMS Dunedin
| HMS Dunedin | |
|---|---|
 HMS Diomede ja HMS Dunedin Wellingtonissa noin vuonna 1928 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja |
Armstrong Whitworth, Newcastle-upon-Tyne Hawthorn Leslie and Company, Hebburn |
| Kölinlasku | 5. marraskuuta 1917 |
| Laskettu vesille | 19. marraskuuta 1918 |
| Palveluskäyttöön | 13. syyskuuta 1919 |
| Poistui palveluskäytöstä | U-124 upotti 24. marraskuuta 1941 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
4 276 t (standardi) 5 603 t (kuormattu) |
| Pituus | 136 m |
| Leveys | 14,2 m |
| Syväys | 4,4 m |
| Koneteho | 40 000 shp |
| Nopeus | 29 solmua |
| Miehistöä | 462 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 × BL 6" (152 mm)/45 Mk XII -tykkiä yksiputkisina CP Mk XIV -asennukina 2 × 3" (76 mm) Mk II -ilmatorjuntatykkiä 2 × QF 2 naulan Mk VIII 12 × 21" (533 mm) torpedoputkea |
HMS Dunedin (viirinumero D93) oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1918 vesillelaskettu Danae-luokan kevyt risteilijä toisessa maailmansodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Danae-luokka
Alus tilattiin Armstrong Whitworthilta Newcastle-upon-Tynestä, missä köli laskettiin 5. marraskuuta 1917. Alus laskettiin vesille 19. marraskuuta 1918 ja otettiin palvelukseen 13. syyskuuta 1919.
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Atlantin laivaston 1. risteilijäviirikköön. Alus lainattiin HMS Chathamin tilalle Uuden-Seelannin osastolle toukokuussa 1924.[1] Dunedin oli avustamassa pelastustöitä Napierissa Uudessa-Seelannissa helmikuussa 1931 sluuppi HMS Veronican ja risteilijä HMS Diomeden kanssa kaupungin tuhouduttua Hawkesinlahden maanjäristyksessä. Vuoden vaihteessa 1931-1932 alus oli huollettavan.[1]
HMNZS Leander vapautti Dunedinin Uuden-Seelannin osastosta 29. maaliskuuta 1937 ja samalla toi määräyksen alukselle aloittaa kotimatkan. Englantiin palattuaan alus siirrettiin reserviin ja koulutustehtäviin.[1]
Alus palautettiin palvelukseen toisen maailmansodan uhatessa ja liitettiin Kotilaivaston (engl. Home Fleet}) 12. risteilijäviirikköön. Alukselle asennettiin samalla kaksi neliputkista puolentuuman ilmatorjuntakonekivääriä[2]. Syyskuussa 1939 alus siirrettiin 11. risteilijäviirikköön Orkney- ja Shetlandinsaarille sijoitettuun osastoon. Alus vietti vuoden lopun Pohjanmeren partiotehtävissä (engl. Northern Patrol).[1] Alus osallistui Saksan laivaston taisteluristeilijöiden Scharnhorstin ja Gneisenaun etsintään, kun ne olivat upottaneet apuristeilijä HMS Rawalpindin.
Vuoden 1940 alkaessa alus oli huollossa, jolloin alukselle asennettiin tyypin 286M tutka[2]. Palvelukseen palatessa alus siirrettiin Pohjois-Amerikan ja Länsi-Intian asemalle, jossa ollessaan se pysäytti maaliskuussa saksalaisen kauppalaivan Heidelbergin. Rahtialuksen miehistö upotti aluksensa ennen valtausta. Muutaman päivän kuluttua Dunedin pysäytti ja valtasi Kanadan laivaston hävittäjän HMCS Assiniboinen kanssa lähellä Jamaikaa saksalaisen kauppalaivan Hannoverin, josta rakennettiin myöhemmin ensimmäinen Kuninkaallisen laivaston saattuetukialus HMS Audacity.[1]
Kesä-heinäkuussa 1940 Dunedin oli saartamassa Vichyn Ranskan hallitsemaa Martiniqueta ja joulukuussa suojaamassa saattuetta WS5A, kun Saksan laivaston risteilijä Admiral Hipper hyökkäsi saattueen kimppuun. Alukset eivät kuitenkaan kohdanneet.[1]
Alus pysäytti ja valtasi 15. kesäkuuta 1941 saksalaisen tukilaivan Lothringenin Etelä-Atlantilla ja osallistui Saksan laivaston taistelulaiva Bismarckin etsimiseen. Vallatusta aluksesta löytyi salaista tietoa sukellusveneiden liikkeistä. Aluksen seuraavat vallatut alukset olivat Vichyn Ranskan lipun alla purjehtineet kauppalaivat 22. kesäkuuta Ville de Rouen ja 30. kesäkuuta Ville de Tamative St. Paulin karikosta itään.[1]
Aluksen oli määrä olla seuraava Danae-luokan alus, joka muutettaisiin ilmatorjuntaristeilijäksi. Alus oli 24. marraskuuta 1941 keskisellä Atlantilla yksinäisellä partioretkellä St. Paulin karikolta itään ja Recifestä Brasiliasta kaakkoon, kun alukseen osui kaksi Saksan laivaston sukellusveneen U-124:n laukaisemaa torpedoa. Aluksen 486 hengen miehistöstä pelastui ainoastaan neljä upseeria ja 63 miehistönjäsentä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Greene, Jack & Massignani, Alessandro: The Naval War in the Mediterranean 1940-1943. Lontoo: Chatham Publishing, 2002. ISBN 1-86176-190-2. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- HMS Dunedinin muistosivu (englanniksi)
- Uboat.net (englanniksi)
- Palvelushistoria (englanniksi)
- Sixtant sota Etelä-Atlantilla - HMS Dunedin[vanhentunut linkki] (englanniksi)
|
HMS Danae – HMS Dauntless - HMS Dragon – HMS Delhi - HMS Dunedin – HMS Durban - HMS Daedalus – HMS Daring - HMS Despatch – HMS Diomede - HMS Dryad – HMS Desperate |
| Edeltäjä: C-luokka – Seuraaja: Hawkins-luokka |