Esko Suomalainen
Esko Suomalainen (11. kesäkuuta 1910 Helsinki – 15. toukokuuta 1995 Helsinki) oli perinnöllisyystieteilijä ja Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen professori 1948–1976. Suomalainen valmistui ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1928, jonka jälkeen hän aloitti opiskelut Helsingin yliopistossa pääaineenaan perinnöllisyystiede. Hän tutki erityisesti hyönteisten perinnöllisyyttä sekä kromosomeja. Pro Gradu -tutkielmassaan vuonna 1933 hän selvitti kirvojen elämänkiertoa ja vuonna 1940 julkaistussa väitöskirjassaan hän käsitteli partinogeneesiä eli neitseellistä lisääntymistä. Hänelle myönnettiin Suomen akatemian kunniapalkinto vuonna 1974 ja akateemikon arvonimi vuonna 1990.[1]
Esko Suomalaisen vanhemmat olivat kanslianeuvos Gustaf Viktor Suomalainen ja Saimi Vilhelmina Suomalainen (os. Lähde)[2]. Suomalaisen veljiä olivat biokemisti Heikki Suomalainen ja eläintieteilijä Paavo Suomalainen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuolleita | Akateemikko Esko Suomalainen Suomen perinnöllisyystieteen kehittäjä Helsingin Sanomat. 21.5.1995. Viitattu 24.9.2021.
- ↑ Esko Suomalainen geni_family_tree. Viitattu 24.9.2021.
- Lokki, Juhani: ”Suomalainen, Esko (1910–1995)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 451–452. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Biography of Prof. Esko Suomalainen, honorary member of SEL BioStor.
- Suomalainen, Esko hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||
