Judy Garland

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Judy Garland
Judy Garland elokuvan Andy Hardy, tyttöjen sankari trailerissa
Judy Garland elokuvan Andy Hardy, tyttöjen sankari trailerissa
Syntymäaika 10. kesäkuuta 1922
Syntymäpaikka Grand Rapids, Minnesota
Aktiivisena 1924–69 (laulajana)
1929–67 (näyttelijänä)
Kuolinaika 22. kesäkuuta 1969 (47 vuotta)
Kuolinpaikka Lontoo, Englanti
Oikea nimi Frances Ethel Gumm
Ammatti näyttelijä, laulaja
Puoliso David Rose (1941–1944)
Vincente Minnelli (1945–1951)
Sid Luft (1952–1965)
Mark Herron (1965–1967)
Mickey Deans (1969)
Merkittävät roolit Betsy Booth (Andy Hardy -elokuvat)
Dorothy Gale (Ihmemaa Oz)
Esther Smith (Tyttö ja kosija)
Vicki Lester / Esther Blodgett (Tähti on syntynyt)
Mrs. Irene Hoffman Wallner (Nürnbergin tuomio)

Judy Garland (oik. Frances Ethel Gumm, 10. kesäkuuta 1922 Grand Rapids, Minnesota, Yhdysvallat22. kesäkuuta 1969 Lontoo, Englanti) oli yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Garland Dorothyn roolissa elokuvassa Ihmemaa Oz
Judy Garland elokuvassa Tähti on syntynyt.

Judy Garlandin vanhemmat esiintyivät ammattimaisina vaudeville-artisteina nimillä Jack ja Virginia Lee. Hänen ensimmäinen oma julkinen esiintymisensä oli kolmivuotiaana, kun hän lauloi kappaleen "Jingle Bells". Vuonna 1926 perhe muutti Los Angelesiin ja Judy ja hänen kaksi sisartaan Jimmie ja Susie aloittivat myös vaudevillessa. Vuonna 1930 hänellä oli koe-esiintyminen Paramountin studioilla, mutta se ei vielä johtanut jatkotoimiin, joten hän ja hänen sisarensa esiintyivät yhdessä vuoteen 1935 asti.[1]

Vuonna 1934 hän pääsi sadan dollarin viikkopalkalla MGM:n näyttelijäksi, ja hänen ensimmäinen esiintymisensä oli KFI-radioaseman Shell Chateau Hour -ohjelmassa. Hän kävi koulua MGM:n studioilla, kuten myös Mickey Rooney, Lana Turner ja Ava Gardner. Hänen isänsä kuoli aivokalvontulehdukseen. Äidin ollessa heikkotahtoinen mutta kunnianhimoinen määräysvalta siirtyi MGM:n johtaja Louis B. Mayerille.[1]

Uransa elokuvissa hän aloitti lapsitähtenä 1930-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1938 hän esiintyi elokuvassa Broadway Melody ja hänen tulkintansa kappaleesta "You Made Me Love You" (Clark Gablen valokuvalle omistettu) johti suosion kasvuun.[1] Garland oli vain 16-vuotias näytellessään elokuvassa Ihmemaa Oz (The Wizard of Oz, 1939), josta on tullut myöhemmin yksi kaikkien aikojen suosituimpia koko perheen elokuvia. Ihmemaa Ozin lisäksi hänet muistetaan parhaiten Betsy Boothin roolista kolmessa Andy Hardy -elokuvassa sekä elokuvasta Tähti on syntynyt (A Star is Born, 1954), josta Garland sai ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa. Toista kertaa hän oli ehdolla Oscariin sivuroolista elokuvasta Nürnbergin tuomio (Judgment at Nuremberg, 1962). Garland teki uransa aikana yhdeksän elokuvaa Mickey Rooneyn kanssa, mukaan lukien Andy Hardy -elokuvat. Hän toimi myös yhden kissahahmon äänenä elokuvassa Pariisin iloiset kissat (Gay Purr-ee, 1962).

Garland lauloi monessa elokuvassaan ja loikin myös menestyneen laulajanuran Tähti on syntynyt -elokuvan jälkeen ja hän ei tehnytkään kuin enää muutaman elokuvan sen jälkeen keskittyen laulajanuraansa. Hänet muistetaan monien ikivihreiden kappaleiden (kuten Ihmemaa Ozissa lauletun "Over the Rainbow") tulkitsijana ja hän oli kuuluisa persoonallisesta lauluäänestään.

Elokuva- ja laulajanuran lisäksi Garland yritti luoda uraa myös televisiossa. Syyskuussa 1964 alkoi Garlandin oma televisiosarja The Judy Garland Show. Sarja oli kriitikoiden ylistämä ja sai peräti neljä Emmy-ehdokkuutta, mutta jäi yhteen kauteen huonojen katsojalukujen takia. Judy Garland ei ilmeisesti koskaan täysin toipunut tästä epäonnistumisesta.

Palkinnot ja perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1939 hän voitti erikois-Oscarin roolitöidensä ansiosta. Garland voitti urallaan kaksi Grammya, jonka lisäksi hänelle myönnettiin elämäntyö-Grammy postuumisti vuonna 1997. Vuonna 1952 hän voitti erikois-Tony-palkinnon.

Judy Garland on saanut elokuvaurastaan tähden Hollywood Walk of Famelle. Garlandin käden- ja jalanjäljet on myös painettu Grauman's Chinese Theatren edustan betonilaattaan vuonna 1939 pidetyssä seremoniassa.[2] Vuonna 1999 American Film Institute valitsi hänet vuosisadan kahdeksanneksi suurimmaksi naisnäyttelijäksi. [3] Myöhemmin American Film Institute listasi myös sata parasta elokuvalaulua ja Garlandin Ihmemaa Ozissa laulama "Over the Rainbow" sijoittui ensimmäiseksi jonka lisäksi neljä muuta Garlandin laulamaa laulua sijoittui listalle.[4] Myöhemmin hänestä on myös tullut todellinen homoikoni, jonka musikaalit ja laulut ovat olleet suuressa suosiossa homoyhteisöissä.[5] Vuonna 2001 Garlandista tehtiin kehuttu Suomenkin televisiossa nähty kaksiosainen minisarja Tähtitarina: Judy Garland (Life with Judy Garland: Me and My Shadows, 2001) ja sarja voittikin muun muassa viisi Emmy-palkintoa, yhden Golden Globen ja yhden SAG-palkinnon. Yhdysvalloissa Garlandia on myös kahdesti kunnioitettu postimerkillä; vuonna 1989 (Ihmemaa Oz, Dorothy) ja uudestaan vuonna 2006 (Tähti on syntynyt, Vicki).

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Judy Garland elokuvassa Nürnbergin tuomio.

Vuoden 1939 paikkeilla Judy Garlandilla oli suhde näyttelijä Tyrone Poweriin, mutta suhde päättyi Louis B. Mayerin suhtautuessa siihen paheksuvasti.[1]

Garland oli viisi kertaa naimisissa ja sai yhteensä kolme lasta. Ensimmäinen aviomies oli sovittaja ja säveltäjä David Rose. Mayer ja Judyn äiti eivät hyväksyneet liittoa. Aviomies ja Mayer suostuttelivat Garlandin keskeyttämään ensimmäisen raskautensa.[1]

Toisen aviomiehensä, elokuvaohjaaja Vincente Minnellin Garland tapasi elokuvan Tyttö ja kosija filmauksen yhteydessä. Avioliitto solmittiin vain viikko sen jälkeen, kun Garlandin avioero Rosesta oli tullut voimaan. Tällä kertaa myös Louis B. Mayer hyväksyi liiton.[1] Minnellin kanssa syntyi tytär Liza Minnelli vuonna 1946. Myös hänestä tuli myöhemmin näyttelijä ja laulaja.

Vuonna 1951 Garland ja Minnelli erosivat. Judy kieltäytyi yhteistyöstä entisen miehensä kanssa ja MGM erotti hänet. Ura näytti olevan lopussa ja Garlandilla oli toinen itsemurhayritys.[1]

Vuonna 1952 Garland lähti Hollywoodista New Yorkiin. Siellä hän tapasi entisen koelentäjä Sidney Luftin. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, Lorna ja Joseph. Luft järjesti vaimolleen konsertteja ja Garland rikkoi yleisöennätyksiä sellaisissa paikoissa kuin Palace, Carnegie Hall ja London Palladium.[1]

Vuonna 1965 aviliitto Luftin kanssa päättyi. Neljäs aviomies oli näyttelijä Mark Herron, mutta liitto kesti vain kaksi vuotta.[1]

Vuonna 1969 Garland meni viidennen kerran naimisiin, tällä kertaa Mickey Deansin kanssa. Liitto kesti vain kolme kuukautta ennen Garlandin kuolemaa. Kuolemaa oli vielä edeltänyt menestyksekäs konserttikiertue.[1]

Garland kärsi huonosta itsetunnosta ja mielenterveysongelmista. Myöhemmin hän kärsi myös lääkeriippuvuudesta. Hänet löydettiin kuolleena kylpyhuoneesta kotonaan Lontoossa 22. kesäkuuta 1969 ja hänen kuolinsyykseen määritettiin lääkkeiden yliannostus. Vaikka Garlandin tiedetään yrittäneen itsemurhaa aikaisemmin, hänen kuolemaansa ei olla pidetty itsemurhana vaan onnettomuutena, koska tutkimuksen mukaan tappavaa määrää lääkkeitä ei ollut otettu kerralla vaan pidemmän ajan kuluessa.[6] Garland oli täyttänyt 47 vuotta vain kaksitoista päivää ennen kuolemaansa. Hänet on haudattu Hartsdaleen New Yorkiin.

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Judy Garland viimeiseksi jääneessä elokuvassa Suuri voitto.

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1955 Miss Show Business
  • 1956 Judy
  • 1957 Alone
  • 1958 Judy in Love
  • 1959 Garland at the Grove
  • 1959 The Letter
  • 1960 Judy: That's Entertainment!
  • 1960 Judy Garland à Paris
  • 1961 Judy at Carnegie Hall
  • 1962 The Garland Touch
  • 1962 Judy Takes Broadway
  • 1963 I Could Go On Singing
  • 1964 Just for Openers
  • 1964 Judy Garland Sings Maggie May
  • 1965 Judy Garland and Liza Minnelli 'Live' at the London Palladium
  • 1967 At Home at the Palace

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Judy Garland.