Oskar Dirlewanger

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oskar Dirlewanger
SS-Oberführer Oskar Dirlewanger vuonna 1944.
SS-Oberführer Oskar Dirlewanger vuonna 1944.
Henkilötiedot
Syntynyt 26. syyskuuta 1895
Saksan keisarikunnan lippu Würzburg, Saksa
Kuollut 7. kesäkuuta 1945 (49 vuotta)
Flag of Germany (1946-1949).svg Altshausen, Ranskan miehitysvyöhyke, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Saksan lippu Weimarin tasavalta
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksa
Palveluvuodet 1914–1945
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo Oberführer

Oskar Dirlewanger (26. syyskuuta 1895 Würzburg7. kesäkuuta 1945 Altshausen) oli saksalainen sotilas, joka toisessa maailmansodassa komensi useisiin sotarikoksiin syyllistynyttä SS-Sturmbrigade Dirlewangeria. Hän palveli myös ensimmäisessä maailmansodassa ja Espanjan sisällissodassa. Koulutukseltaan hän oli valtiotieteen tohtori.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä maailmansodassa hän taisteli jalkaväkimiehenä ja sai sekä ensimmäisen että toisen luokan rautaristin. Hän kuului sodan jälkeen jonkin aikaa Freikorpsiin. Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen hän liittyi vuonna 1932.

Dirlewanger oli erittäin älykäs ja rohkea mutta myös sadistinen ja alkoholisoitunut kriminaali. Hänet oli tuomittu 1930-luvulla lukuisista seksuaalirikoksista, ja hän vietti jonkin aikaa vankina keskitysleirissä. Vankeusrangaistuksen kärsittyään hän lähti vapaaehtoisena Espanjan sisällissotaan jossa palveli Condor-legioonassa. Hän haavoittui Espanjassa taistelussa kolmesti, ja sotilasurallaan kaiken kaikkiaan kaksitoista kertaa. Hänelle myönnettiin muun muassa arvostettu lähitaistelusolki.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1940 hän sai muodostettavakseen rangaistusyksikön, johon ensin värvättiin ainoastaan tuomittuja salametsästäjiä. Myöhemmin siihen kerättiin vankiloista ja keskitysleireiltä paatuneita taparikollisia, homoseksuaaleja, poliittisia vankeja ja jopa psykiatristen sairaaloiden asukkeja. Alun perin tarkoituksena oli antaa yksikön sotilaille mahdollisuus lunastaa vapautensa ja parantaa maineensa sotimalla urhoollisesti, mutta nopeasti kävi ilmi että yksikön sotilaat jatkoivat aiempia ”harrastuksiaan” univormun turvin. Kidutukset, raiskaukset ja pahoinpitelyt olivat arkipäivää, ja kohdistuivat niin partisaaneihin kuin syyttömään siviiliväestöönkin.

Yksikkö paisui sadasta miehestä ensin prikaatiksi ja sittemmin SS:n 36. divisioonaksi. Se toimi Puolassa ja Valko-Venäjällä taistelussa partisaaneja vastaan, sai runsaasti moitteita ylemmiltä tahoilta, ja sitä vaadittiin hajotettavaksi, mutta itse Heinrich Himmler oli mieltynyt osastoon ja katsoi sen toimintaa läpi sormien. Normaalissa rintamasodankäynnissä yksikkö pärjäsi yleensä huonosti, lukuun ottamatta joitain sodan loppuvaiheen viivytystaisteluja missä se kunnostautui. Dirlewangerin miehet tunnistettiin normaalien SS-riimukirjaimien sijasta kauluslaatoissa olevista ristikkäisistä kivääreistä ja niiden alla olleesta käsikranaatista. Divisioonan kypärästunnuksessa puolestaan oli kaksi käsikranaattia ristikkäin.

Vuonna 1944 Dirlewangerin yksikkö kutsuttiin taltuttamaan Varsovan kansannousua, mistä tulikin sen hirvein operaatio. Tämän jälkeen Himmler palkitsi Dirlewangerin rautaristin ritariristillä. Hänen korkein sotilasarvonsa oli SS-Oberführer der Reserve eli ”reservin ylieversti”, jolla ei ole vastaavuutta Suomen puolustusvoimissa.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dirlewangerin viimeiset vaiheet ovat jossain määrin epäselvät ja niistä on kerrottu erilaisia versioita. Todennäköisimmin Dirlewanger joutui sodan loputtua ranskalaisten hallinnoimaan sotilasvankilaan, missä puolalaiset vartijat pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi. Toisen tiedon mukaan hän joutui yhdysvaltalaisten vangiksi, ja hänen vankitoverinsa hakkasivat hänet hengiltä. Erään version mukaan Yhdysvaltain joukoissa palvelleet puolalaiset ampuivat antautumista yrittäneen Dirlewangerin tunnistaessaan tämän henkilöllisyyden.

Myöhemmin Dirlewangerin muun muassa huhuttiin liittyneen Ranskan muukalaislegioonaan, mutta huhut osoitettiin vääriksi. Omaperäisimmän väitteen esittää kirjailija Adam Diment:[1] hänen mukaansa Dirlewanger olisi paennut vuonna 1945 Egyptiin ja häntä olisi siellä käytetty muun muassa Israelin itsenäisyyttä vastaan tähdätyissä operaatioissa mutta osoittauduttuaan psykopaatiksi hänet olisi laitettu ”eläkkeelle” johonkin tarkkaan vartioituun paikkaan. Myös elokuvassa Exodus vilahtava, juutalaisvihaa arabijohtajiin lietsonut, natsivaikutelman antava vanhempi mies viittaa Dirlewangeriin tai johonkuhun hänen kaltaiseensa. Oletukset Dirlewangerin sodanjälkeisistä toimista kuitenkin kumoutuvat sillä, että hänen vuodelta 1945 oleva hautansa avattiin vuonna 1960 ja jäännökset tunnistettiin oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa hänelle kuuluviksi.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Adam Diment: The dolly dolly spy, Lehtimiehet Oy 1969