Jürgen Habermas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jürgen Habermas
Läntinen filosofia
1900-luku
JuergenHabermas.jpg
Syntynyt 18. kesäkuuta 1929 (ikä 84)
Düsseldorf, Saksa
Koulukunta Mannermainen filosofia
Vaikutusalueet Yhteiskuntateoria, poliittinen filosofia, tietoteoria
Tunnetut työt Kommunikatiivinen rationalismi, deliberatiivinen demokratia

Jürgen Habermas (s. 18. kesäkuuta 1929 Düsseldorf) on Frankfurtin koulukuntaan lukeutuva saksalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko, joka tunnetaan erityisesti kommunikatiivisen rationalismin ja julkisuuden (engl. public sphere) teorioiden kehittäjänä. Habermas edustaa kriittistä teoriaa ja pragmatismia.

Habermas itse näkee jatkavansa Kantin ja valistusajan sekä demokraattisen sosialismin perinteessä painotuksellaan, jonka mukaan ihmiskunta kykenee saavuttamaan järjenkäytön avulla inhimillisemmän ja tasa-arvoisemman maailman.

Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Habermas pitää tärkeimpänä saavutuksenaan kommunikatiivisen järjen tai kommunikatiivisen rationalismin käsitteen ja teorian kehittämistä, joka eroaa perinteisestä rationalismista sijoittamalla järjen henkilöidenvälisen viestinnän rakenteisiin eikä niinkään tietoisiin henkilöihin tai todellisuuteen. Hänen pääteoksenaan on pidetty vuonna 1981 julkaistua Kommunikatiivisen toiminnan teoriaa (Theorie des kommunikativen Handelns).

Monet suhtautuvat Habermasin ajatuksiin kriittisesti, etenkin postmodernistit, poststrukturalistit ja feministit.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Das Absolute und die Geschichte. Von der Zwiespältigkeit in Schellings Denken (väitöskirja, 1954)
  • Student und Politik: Eine soziologische Untersuchung zum politischen Bewußtsein Frankfurter Studenten (yhdessä L. v. Friedburgin, Ch. Oehlerin ja F. Weltzin kanssa) (1961)
  • Strukturwandel der Öffentlichkeit. Untersuchungen zu einer Kategorie der bürgerlichen Gesellschaft (habilitaatio, 1962)
  • Erkenntnis und Interesse (1968)
  • Technik und Wissenschaft als „Ideologie“ (1968)
  • Protestbewegung und Hochschulreform (1969)
  • Zur Logik der Sozialwissenschaften (1970)
  • Theorie der Gesellschaft oder Sozialtechnologie: Was leistet die Systemforschung? (yhdessä Niklas Luhmannin kanssa) (1971)
  • Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus (1973)
  • Zur Rekonstruktion des Historischen Materialismus (1976)
  • Theorie des kommunikativen Handelns (1981)
  • Moralbewußtsein und kommunikatives Handeln (1983)
  • Die neue Unübersichtlichkeit. Kleine Politische Schriften V (1985)
  • Der philosophische Diskurs der Moderne (1988)
  • Faktizität und Geltung. Beiträge zur Diskurstheorie des Rechts und des demokratischen Rechtsstaates (1992)
  • Die Einbeziehung des Anderen. Studien zur politischen Theorie (1996)
  • Vom sinnlichen Eindruck zum symbolischen Ausdruck. Philosophische Essays (1997)
  • Kommunikatives Handeln und Detranszendentalisierung der Vernunft (2001)
  • Öffentlicher Raum und politische Öffentlichkeit. Lebensgeschichtliche Wurzeln zweier Gedankenmotive (2004)
  • Der gespaltene Westen (2004)
  • Zwischen Naturalismus und Religion. Philosophische Aufsätze (2005)

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Habermas, Jürgen: Religion and rationality: Essays on reason, God, and modernity. Edited and with an introduction by Eduardo Mendieta. Cambridge: Polity, 2002. ISBN 0-7456-2487-1.
  • Habermas, Jürgen: The future of human nature. (Zukunft der menschlichen Natur: Auf dem Weg zu einer liberalen Eugenik?, 2001.). Cambridge: Polity, 2003. ISBN 0745629865.
  • Habermas, Jürgen & Ratzinger, Joseph (Pope Benedict XVI): The dialectics of secularization: On reason and religion. (Dialektik der Säkularisierung: Über Vernunft und Religion, 2005.) Statements delivered January 19, 2004 at the Katholische Akademie Bayern. Edited with a foreword by Florian Schuller. Translated by Brian McNeil. San Francisco: Ignatius Press, 2006. ISBN 1586171666.

Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Habermas, Jürgen: Järki ja kommunikaatio: Tekstejä 1981–1989. Valinnut ja suomentanut Jussi Kotkavirta. 2. uudistettu painos. Eurooppalaisia ajattelijoita -sarja. Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-589-4.
  • Habermas, Jürgen: Julkisuuden rakennemuutos: Tutkimus yhdestä kansalaisyhteiskunnan kategoriasta. (Strukturwandel der Öffentlichkeit: Untersuchungen zu einer Kategorie der bürgerlichen Gesellschaft, 1962.) Suomentanut Veikko Pietilä. Tampere: Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-148-8.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Robinson, Steve: The Jürgen Habermas Web Resource Viitattu 21.12.2011.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huttunen, Rauno: Kommunikatiivinen opettaminen - Indoktrinaation kriittinen teoria. SOPHI numero 82. Jyväskylä: SOPHI, 2003. ISBN 952-5478-18-1.
  • Kangas, Risto: Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria. Tutkijaliiton julkaisusarja 45. Helsinki: Tutkijaliitto, 1987. ISBN 951-9297-60-X.
  • Kaunismaa, Pekka: Ideologia, kommunikaatio ja systeemit: Ideologian käsitteen teoria ja ideologian muutos Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriassa. Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisu 53. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1992. ISBN 951-680-779-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on osa Nykyaikaiset filosofit -sarjaa
Analyyttiset filosofit:
William Alston | Simon Blackburn | Ned Block | J. Budziszewski | David Chalmers | Patricia Churchland | Paul Churchland | Donald Davidson | Daniel Dennett | Jerry Fodor | Susan Haack | Jaakko Hintikka | Jaegwon Kim | Saul Kripke | Thomas Kuhn | Bryan Magee | Ruth Barcan Marcus | Colin McGinn | Bradley Monton | Thomas Nagel | Robert Nozick | Martha Nussbaum | Alvin Plantinga | Karl Popper | Hilary Putnam | W. V. Quine | John Rawls | Richard Rorty | Roger Scruton | John Searle | Peter Singer | David Stove | Eleonore Stump | Charles Taylor | Nicholas Wolterstorff | Georg Henrik von Wright
Mannermaiset filosofit:
Louis Althusser | Giorgio Agamben | Roland Barthes | Jean Baudrillard | Isaiah Berlin | Maurice Blanchot | Pierre Bourdieu | Hélène Cixous | Guy Debord | Gilles Deleuze | Jacques Derrida | Herman Dooyeweerd | Michel Foucault | Hans-Georg Gadamer | Jürgen Habermas | Werner Hamacher | Luce Irigaray | Julia Kristeva | Henri Lefebvre | Claude Lévi-Strauss | Emmanuel Lévinas | Jean-François Lyotard | Paul de Man | Jean-Luc Nancy | Antonio Negri | Paul Ricoeur | Michel Serres | Paul Virilio | Slavoj Žižek