David Stove

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

David Charles Stove (15. syyskuuta 1927 - 2. kesäkuuta 1994) oli australialainen filosofi, joka oli erikoistunut tieteenfilosofiaan. Stove edusti niin kutsuttua australialaista realismia.

Stove opiskeli filosofiaa Sydneyn yliopistossa, ja sai vaikutteita muun muassa John Andersonilta ja tämän realismista. Hän opetti sekä New South Walesin yliopistossa (vuodesta 1952) että Sydneyn yliopistossa (vuodesta 1960). Stove jäi eläkkeelle vuonna 1987. Hän teki itsemurhan 66-vuotiaana kärsittyään ruokatorven syövästä.

Stove kritisoi tieteenfilosofiassaan David Humen lähestymistapaa induktion ongelmaan sekä aikalaistensa Karl Popperin, Thomas Kuhnin, Imre Lakatoksen ja Paul Feyerabendin irrationalismina pitämäänsä ajattelua. Hän esitti positiivisen vastauksen induktion ongelmaan teoksessaan The Rationality of Induction (1986).

Stove kritisoi lisäksi platonismin vaikutusta, marxismia, feminismiä[1] ja postmodernismia. Stove oli myös sosiobiologian kriitikko. Kirjassaan Darwinian Fairytales hän kuvasi sitä uudeksi uskonnoksi, jossa geenit esittävät jumalten osaa[2]. Stoven kiistellyistä näkemyksistä ovat esimerkkeinä artikkelit "The Intellectual Capacity of Women" ja "Racial and Other Antagonisms" (julkaistu teoksissa Cricket versus Republicanism ja Against the Idols of the Age).

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Probability and Hume's Inductive Scepticism. Oxford: Clarendon, 1973.
  • Popper and After: Four Modern Irrationalists. Oxford: Pergamon, 1982.
  • The Rationality of Induction. Oxford: Clarendon, 1986.
  • The Plato Cult and Other Philosophical Follies. Oxford: Blackwell, 1991.
  • Franklin, James & Stove, R. J. (toim.): Cricket versus Republicanism. Sydney: Quakers Hill Press, 1995.
  • Darwinian Fairytales: Selfish Genes, Errors of Heredity and Other Fables of Evolution. Aldershot: Avebury Press, 1995.
  • Kimball, Roger (toim.): Against the Idols of the Age. New Brunswick (US); London (UK): Transaction, 1999.
  • On Enlightenment, ed. Andrew Irvine. New Brunswick (US); London (UK): Transaction, 2002.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teichman, Jenny: The Intellectual Capacity of David Stove. Philosophy, 2001, 76. vsk. Artikkelin verkkoversio.
  2. Stove, David: A New Religion The Royal Institute of Philosophy. Viitattu 14.5.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on osa Nykyaikaiset filosofit -sarjaa
Analyyttiset filosofit:
William Alston | Simon Blackburn | Ned Block | J. Budziszewski | David Chalmers | Patricia Churchland | Paul Churchland | Donald Davidson | Daniel Dennett | Jerry Fodor | Susan Haack | Jaakko Hintikka | Jaegwon Kim | Saul Kripke | Thomas Kuhn | Bryan Magee | Ruth Barcan Marcus | Colin McGinn | Bradley Monton | Thomas Nagel | Robert Nozick | Martha Nussbaum | Alvin Plantinga | Karl Popper | Hilary Putnam | W. V. Quine | John Rawls | Richard Rorty | Roger Scruton | John Searle | Peter Singer | David Stove | Eleonore Stump | Charles Taylor | Nicholas Wolterstorff | Georg Henrik von Wright
Mannermaiset filosofit:
Louis Althusser | Giorgio Agamben | Roland Barthes | Jean Baudrillard | Isaiah Berlin | Maurice Blanchot | Pierre Bourdieu | Hélène Cixous | Guy Debord | Gilles Deleuze | Jacques Derrida | Herman Dooyeweerd | Michel Foucault | Hans-Georg Gadamer | Jürgen Habermas | Werner Hamacher | Luce Irigaray | Julia Kristeva | Henri Lefebvre | Claude Lévi-Strauss | Emmanuel Lévinas | Jean-François Lyotard | Paul de Man | Jean-Luc Nancy | Antonio Negri | Paul Ricoeur | Michel Serres | Paul Virilio | Slavoj Žižek
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:David Stove