Giorgio Agamben

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Giorgio Agamben (s. 1942) on italialainen filosofi ja kirjallisuus- sekä oikeustieteilijä. Hän opettaa Veronan yliopistossa ja työskentelee vierailevana luennoitsijana muun muassa Pariisin Collége International de Philosophiessa. Agamben aloitti kirjallisen uransa 1980-luvulla julkaisemalla pääasiassa kirjallisuustieteen alaan kuuluvaa tutkimusta, mutta siirtyi 1990-luvun aikana poliittisen filosofian suuntaan ja on kommentoinut muun muassa Michel Foucault'n ajatuksia biopolitiikasta.

Agamben on kirjoittanut lain olemuksesta ja sen rakenteeseen liittyvistä umpikujista. Hän on käsitellyt myös pakolaisten asemaa lain ulkopuolelle jäävinä hahmoina ja kirjoittanut keskitysleirien asukkaiden kokemuksista. Lisäksi Agamben on tarkastellut poikkeustilan käsitettä periaatteena, jossa laki sisällyttää itseensä oman ulkopuolisuutensa. Agambenin mukaan 2000-luvulla eletään globaalissa poikkeustilassa, jota Yhdysvaltain Patriot Act edustaa. Hän julkaisi vuonna 2004 vetoomuksen, jonka mukaan biometristen tunnisteiden käyttöä passeissa ei voida hyväksyä, ja peruutti tällä perusteella oman vierailuprofessuurinsa Yhdysvalloissa ja kehotti kaikkia eurooppalaisia intellektuelleja toimimaan samoin.

Agambenin filosofisia ja kirjallisia vaikuttajia ovat muun muassa Walter Benjamin, Carl Schmitt, Hannah Arendt ja Martin Heidegger. Nykyfilosofeista hän pitää yhteyttä muun muassa Antonio Negriin ja Slavoj Žižekiin. Suomessa Agambenin vaikutus näkyy muun muassa Jussi Vähämäen, Mika Ojakankaan ja Markku Koivusalon ajattelussa.

Agamben on pienessä apostoli Filippuksen roolissa Pier Paolo Pasolinin elokuvassa Matteuksen evankeliumi.

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuleva yhteisö. (alkuteos: La communità che viene, 1993.). Suom. Jussi Vähämäki. Sarja: Eurooppalaisia ajattelijoita; Tutkijaliitto, 1995. ISBN 951-662-615-7.
  • Keinot vailla päämäärää: Reunamerkintöjä politiikasta. (alkuteos: Mezzi senza fine: Nota sulla politica, 1996.) Jälkisanat: Markku Koivusalo. Suom. Juhani Vähämäki. Tutkijaliiton julkaisu 100. Sarja: Paradeigma; Tutkijaliitto, 2001. ISBN 952-5169-18-9.
Tämä artikkeli on osa Nykyaikaiset filosofit -sarjaa
Analyyttiset filosofit:
William Alston | Simon Blackburn | Ned Block | J. Budziszewski | David Chalmers | Patricia Churchland | Paul Churchland | Donald Davidson | Daniel Dennett | Jerry Fodor | Susan Haack | Jaakko Hintikka | Jaegwon Kim | Saul Kripke | Thomas Kuhn | Bryan Magee | Ruth Barcan Marcus | Colin McGinn | Bradley Monton | Thomas Nagel | Robert Nozick | Martha Nussbaum | Alvin Plantinga | Karl Popper | Hilary Putnam | W. V. Quine | John Rawls | Richard Rorty | Roger Scruton | John Searle | Peter Singer | David Stove | Eleonore Stump | Charles Taylor | Nicholas Wolterstorff | Georg Henrik von Wright
Mannermaiset filosofit:
Louis Althusser | Giorgio Agamben | Roland Barthes | Jean Baudrillard | Isaiah Berlin | Maurice Blanchot | Pierre Bourdieu | Hélène Cixous | Guy Debord | Gilles Deleuze | Jacques Derrida | Herman Dooyeweerd | Michel Foucault | Hans-Georg Gadamer | Jürgen Habermas | Werner Hamacher | Luce Irigaray | Julia Kristeva | Henri Lefebvre | Claude Lévi-Strauss | Emmanuel Lévinas | Jean-François Lyotard | Paul de Man | Jean-Luc Nancy | Antonio Negri | Paul Ricoeur | Michel Serres | Paul Virilio | Slavoj Žižek