Charles Taylor (filosofi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee filosofia. Liberian presidentistä kertoo artikkeli Charles Taylor.
Charles Taylor

Charles Taylor CC, GOQ, FRSC, (s. 5. marraskuuta 1931) on kanadalainen filosofi, joka tunnetaan näkökulmistaan moraaliin ja moderniin länsimaisen yksilön ja ryhmän identiteettiin. Hänet luokitellaan usein kommunitaristiksi.

Taylor sai koulutuksensa McGillin (kandidaatin tutkinto historiassa 1952) ja Oxfordin yliopistossa (kandidaatin tutkinto politiikassa, filosofiassa ja taloustieteissä 1955, maisteri 1960 ja FT 1961).

Taylor työskenteli moraalifilosofian professorina Oxfordissa sekä poliittisten tieteiden ja filosofian professorina McGillin yliopistossa Montrealissa Kanadassa. Nykyisin hän on emeritusprofessori. Hänellä on osa-aikainen virka lain ja filosofian professorina Northwestern-yliopistossa Evanstonissa Illinoisissa.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Explanation of Behavior (1964)
  • Hegel (1975)
  • Hegel and Modern Society (1979)
  • Philosophical Papers (2 osaa) (1985)
  • Sources of the Self: The Making of Modern Identity (1989)
  • The Malaise of Modernity (julkaistu versio Taylorin Massey-luennoista; julkaistu myös nimellä The Ethics of Authenticity) (1992)
  • The Politics of Recognition (1992)
  • Philosophical Arguments (1995)
  • A Catholic Modernity? (1999)
  • Modern Social Imaginaries (2004)
  • A secular age. Cambridge (Massachusetts): Belknap Press of Harvard University Press, 2007. ISBN 978-0-674-02676-6.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laitinen, Arto: Itseään tulkitseva eläin. Charles Taylor ja filosofinen ihmistutkimus. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-033-6.
  • Laitinen, Arto: Vahva arvostaminen: Charles Taylor itseydestä, etiikasta ja kulttuurista. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-033-6.
  • Taylor, Charles: Autenttisuuden etiikka. (The ethics of authenticity, 1992.) Suomentanut Timo Soukola. Esipuhe: Juha Sihvola. Helsinki: Gaudeamus, 1995. ISBN 951-662-603-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on osa Nykyaikaiset filosofit -sarjaa
Analyyttiset filosofit:
William Alston | Simon Blackburn | Ned Block | J. Budziszewski | David Chalmers | Patricia Churchland | Paul Churchland | Donald Davidson | Daniel Dennett | Jerry Fodor | Susan Haack | Jaakko Hintikka | Jaegwon Kim | Saul Kripke | Thomas Kuhn | Bryan Magee | Ruth Barcan Marcus | Colin McGinn | Bradley Monton | Thomas Nagel | Robert Nozick | Martha Nussbaum | Alvin Plantinga | Karl Popper | Hilary Putnam | W. V. Quine | John Rawls | Richard Rorty | Roger Scruton | John Searle | Peter Singer | David Stove | Eleonore Stump | Charles Taylor | Nicholas Wolterstorff | Georg Henrik von Wright
Mannermaiset filosofit:
Louis Althusser | Giorgio Agamben | Roland Barthes | Jean Baudrillard | Isaiah Berlin | Maurice Blanchot | Pierre Bourdieu | Hélène Cixous | Guy Debord | Gilles Deleuze | Jacques Derrida | Herman Dooyeweerd | Michel Foucault | Hans-Georg Gadamer | Jürgen Habermas | Werner Hamacher | Luce Irigaray | Julia Kristeva | Henri Lefebvre | Claude Lévi-Strauss | Emmanuel Lévinas | Jean-François Lyotard | Paul de Man | Jean-Luc Nancy | Antonio Negri | Paul Ricoeur | Michel Serres | Paul Virilio | Slavoj Žižek