Kirveslinja

Kirves pölkkyyn lyötynä.

Kirveslinja on käsite jota on käytetty puhuttaessa Suomen kommunistisen puolueen (SKP) sisäisestä hajaannuksesta 1980-luvun alussa. SKP:n oppositio (ns. taistolaiset) antoi nimen puolueen enemmistöläisten joukossa olleille, jotka halusivat "leikata puolueen keskeltä halki kuin puun kirveellä" eli erottaa opposition.

1970-luvun lopussa SKP:n enemmistön piirissä alkoi nousta yhä voimakkaammaksi käsitys, ettei yhtenäisyys-tunnuksin esiintynyt puolueoppositio tosiasiassa halunnut yhtenäisyyttä. Tämä näkyi mm. vaatimuksena “sääntöjen palauttamisesta”, jolla viitattiin vuonna 1970 sovittuun osapuolisopimukseen, jolla oppositiolle taattiin edustus puolueen päättävissä elimissä. Osa enemmistöläisistä halusi opposition erillistoiminnasta suivaantuneena erottaa koko opposition ja näiden kanssa turhan sopuisiksi ryhtyneet. Oppositio antoi näille varsinkin Arvo Aaltoon yhdistetyille kommunisteille nimen kirveslinja.

Erityisen vahva kannatus kirveslinjalla oli SKP:n Lapin piirissä, josta myös Aalto oli lähtöisin. Oululaisen Kansan Tahto -lehden (SKDL:n pohjoissuomalainen äänenkannattaja) päätoimittaja Into Kangas oli kirveslinjan toinen henkilöitymä. Konkreettinen hajaannus näkyi Lapin piirissä jo ennen koko SKP:n hajoamista, sillä lappilainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä suljettiin pois SKDL:n listoilta jo eduskuntavaaleissa 1983, vaikka hänet oli jäsenäänestyksessä listoille valittu. Tennilä pääsi eduskuntaan omalta listaltaan, jolloin hänen kannattajansa julistivat kirveen "takavarikoiduksi". Muita tunnettuja kirveslinjalaisia olivat mm. Mikko Ekorre ja Arvo Kemppainen.

Aalto nousi SKP:n puheenjohtajaksi 20. edustajakokouksessa 1984. Tämän jälkeen oppositio sai lähteä puolueesta ja näiden hallussa olleet puoluejärjestöt erotettiin vuosina 1985–1986.