Aseteollisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilmatorjuntatykkien valmistusta Yhdysvalloissa vuonna 1942.

Aseteollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden ala, jonka tuotteita ovat muun muassa aseet, ammukset, ohjukset, sotilaslentokoneet ja niihin liittyvät tarvikkeet ja järjestelmät. Asekauppa on aseiden vaihtoa kahden tai useamman osapuolen välillä, useimmiten, mutta ei ainoastaan valtioiden kesken.

Valtiot ja yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monissa maissa aseteollisuus on ollut valtion omistuksessa, esimerkiksi Suomessa Valtion tykkitehdas ja Valtion lentokonetehdas (nimien vaihtuessa vuosikymmenten aikana). Tällöin valtio on osapuolena myyjänä ja ostajana.lähde?

Näin jatkui 1990-luvulle asti, jolloin länsimaiden – Ranskan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen – "valtio ostajana ja yksityinen, usein pörssinoteerattu ja suurikokoinen yritys laitteen toimittajana ja enenevästi palveluntuottajana" -malli levisi ainakin kaikkialle EU:ssa. Samaan aikaan aseteollisuus konsolidoitui siten että Yhdysvalloissa on esimerkiksi sotilaslentokoneita valmistaa kolme yhtiötä ja EU:ssa kaksi. Merisodan aseissa tilanne on samankaltainen, mutta maavoimien aseissa konsolidaatio on kesken. Joka tapauksessa markkina on oligopolistinen.lähde?

Monille uusille maille on ollut tärkeää luoda oma aseteollisuus. Näin tapahtui aikoinaan muun muassa Suomen kohdalla ja nyttemmin esimerkiksi Iranin kohdalla. Etelä-Afrikka kehitti merkittävän aseteollisuuden kauppasaartoaikana vaikka se pystyikin ostamaan länsimaista tarvitsemansa. Israelin tilanne on ollut samanlainen - oma kapasiteetti suunnitella ja valmistaa aseita, jopa viedä niitä, luo paremman neuvotteluaseman ostotilanteissa. Oma aseteollisuus on keino näyttää kansakunnan kyvykkyyttä, toisaalta esimerkiksi Iranin kohdalla sen väitettyä kyvykkyyttä muun muassa ohjustuotannossa käytetään sitä vastaan uhkakuva-skenaarioilla.[1]

Aseteollisuus voi osoitetusti toimia vaikka rauhansopimus sen kieltäisi: Versaillesin rauhansopimuksen kieltäessä muun muassa lentokoneteollisuuden Saksalta vuonna 1919, Saksa oli siirtänyt tehtaansa Hollantiin (Fokker), Sveitsiin, Suomeen (Valtion lentokonetehdas), Ruotsiin (SAAB) ja 1923 alkaen Neuvostoliittoon.

Aseteollisuuden ja muun teollisuuden osuus aseiden tuotannossa on aina ollut hämärä erottaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien tuhotessa merkittävän osan Schweinfurtin kuulalaakeritehtaista vuosina 1942–43, Ruotsin SFK lisäsi rajusti ko. tuotteiden vientiä Saksaan.lähde?

Nykyään esimerkiksi maailman suurimman aseidenviejämaan (2013) Venäjän asevienti on keskitetty valtionyhtiö Rosoboroneksportille (ven. OAO Рособоронэкспорт). Se on puolestaan osa suurta, 900 000 työntekijän valtionkorporaatio Rostehiä (ven. Ростех).[2][3]

Maailman suurimmat aseidenviejämaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän Sevmaš-telakalta muutostöiden jälkeen ostajamaalle Intialle vuonna 2013 luovutettu lentotukialus INS Vikramaditya.

Vuosina 2008–2012 maailman suurin tavanomaisten aseiden viejämaa oli Yhdysvallat, jolla oli keskimäärin 30 prosentin osuus myydyistä aseista. Tällä viisivuotiskaudella Venäjän federaatio oli toisena (26 %), ja Saksa kolmantena (7 %).[4] Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitos SIPRIn mukaan 2010-luvulla Venäjä on lisännyt osuuttaan kansainvälisessä asekaupassa ja noussut 2013 maailman suurimmaksi aseidenviejäksi. Myös Kiinan merkitys asekaupassa kasvoi.[5]

Oheisen taulukon arvot kuvaavat SIPRIn tilastoimaa asemyynnin laajuutta tutkimuslaitoksen kehittämällä arvostustavalla. Yksikkönä on miljoonaa SIPRI TIViä (trend-indicator value; SIPRI TIV oli alkujaan lähellä vuoden 1990 Yhdysvaltain dollaria). Esimerkiksi käytetyn asejärjestelmän kuten panssarivaunun myyntiarvoksi katsotaan 40 prosenttia uuden arvosta. Mikäli käytetty järjestelmä modernisoidaan, kauppa arvostetaan 66 prosenttiin uuden järjestelmän hinnasta. On huomattava, etteivät luvut kuvaa aseiden todellisia kauppahintoja. Monen asekaupan todellisia hintoja ei esitetä julkisuudessa.[6]

Sija 2013 Valtio 2004 2005 2006 2007 2008 2009
lähde?
2010
lähde?
2011
[5]
2012
[5]
2013
[5]
1 Venäjän lippu Venäjä 6178 5134 5095 5426 5953 5575 6039 8485 8391 8283
2 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 6866 6700 7453 8003 6288 6658 8641 8945 8950 6153
3 Kiina 292 303 597 430 586 1000 1423 1342 1704 1837
4 Ranskan lippu Ranska 2219 1724 1643 2432 1994 1865 834 1750 1076 1489
5 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta 1316 1039 855 1018 982 1022 1054 1040 923 1396
6 Saksan lippu Saksa 1105 2080 2567 3194 2500 2432 2340 1361 1177 972
7 Italia 212 774 502 684 417 514 627 924 790 807
8 Israelin lippu Israel 628 368 299 438 281 807 472 577 514 773
9 Espanjan lippu Espanja 56 108 843 590 610 998 513 1437 706 605
10 Ukrainan lippu Ukraina 200 290 553 728 330 320 201 550 1510 589
11 Ruotsin lippu Ruotsi 314 538 432 366 454 383 806 700 490 505
12 Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä 98 97 338
13 Etelä-Korea 29 48 94 220 80 163 95 331 218 307
14 Alankomaiden lippu Alankomaat 209 583 1187 1326 530 545 503 533 773 302
15 Flag of Switzerland.svg Sveitsi 243 246 285 301 482 255 137 310 231 205
16 Kanada 265 226 226 334 227 169 258 307 271 199
17 Puolan lippu Puola 8 10 131
18 Romanian lippu Romania 1 108 108
19 Suomen lippu Suomi 40 103 94
20 Turkin lippu Turkki 33 101 82

Lähteet: CRS ja SIPRI.

Maailman suurimmat aseidentuojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2009–2013 maailman suurimpia tavanomaisten aseiden tuojamaita olivat Intia, Kiina, Pakistan, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Saudi-Arabia, Yhdysvallat ja Australia. Oheinen taulukko listaa 15 suurinta aseidentuojaa vuonna 2013. Taulukon luvut esittävät rauhantutkimuslaitos SIPRI:n laskennallista asekaupan arvostusyksikköä (milj. SIPRI TIV).[7]

Sija 2013 Valtio 2004 2005 2006 2007 2008 2009
lähde?
2010
lähde?
2011
[7]
2012
[7]
2013
[7]
1 Intia 2227 1036 1257 2179 1810 2116 3337 3566 4524 5581
2 Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat 1246 2198 2026 938 748 604 493 1213 1154 2245
3 Kiina 3080 3511 3831 1474 1481 595 559 1020 1631 1534
4 Saudi-Arabia Saudi-Arabia 1161 148 185 64 115 626 787 1160 866 1486
5 Pakistanin lippu Pakistan 385 332 262 613 939 1146 493 1051 962 1002
6 Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan 578 386 921
7 Indonesia 82 31 58 577 241 452 198 236 202 774
8 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 512 501 581 731 808 831 893 1014 1215 759
9 Bangladeshin lippu Bangladesh 193 253 672
10 Taiwanin lippu Taiwan 218 455 633
11 Turkin lippu Turkki 187 1005 422 585 578 675 468 642 1528 604
12 Egyptin lippu Egypti 635 312 501
13 Omanin lippu Oman 21 120 490
14 Venezuelan lippu Venezuela 594 691 476
15 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta 355 599 438
16 Thaimaan lippu Thaimaa 270 290 373
17 Vietnamin lippu Vietnam 1018 758 369
18 Myanmarin lippu Myanmar 717 532 362
19 Syyrian lippu Syyria 377 361 361
20 Israelin lippu Israel 81 381 348

Maailman suurimmat puolustusbudjetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Menot (mrd.
USD, 2013)
[8]
Osuus koko
maailmasta (%)
% maansa
BKT:sta (2013)
[8]
Maailma yhteensä 1747 100
1 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 640 36,6 3,8
2 Kiina 188* 10,8 2,0*
3 Venäjän lippu Venäjä 87,8* 5,0 4,1*
4 Saudi-Arabia Saudi-Arabia 67,0 3,8 9,3
5 Ranskan lippu Ranska 61,2 3,5 2,2
6 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta 57,9 3,3 2,3
7 Saksan lippu Saksa 48,8 2,8 1,4
8 Japani 48,6 2,8 1,0
9 Intia 47,4 2,7 2,8
10 Etelä-Korea 33,9 1,9 2,5
11 Italia 32,7 1,9 2,0

*= SIPRI:n arvio.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Al Yamamah (Englannin ja Saudi-Arabian asekauppaa 1985-2007)
  • SIPRI, ruotsalainen rauhantutkimuslaitos

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jukka Luoma: Oma aseteollisuus on julkisuusvaltti Iranille. Helsingin Sanomat, 17.10.2006.
  2. About Rosoboronexport Rosteh, rostec.ru. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
  3. Rostec direct control holdings and companies Rosteh, rostec.ru. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
  4. 5. International arms transfers Osa 5 SIPRIn vuosikirjasta 2013, (englanniksi), sipri.org, viitattu 20.7.2014
  5. a b c d SIPRI Importer/exporter TIV tables TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta esimerkiksi Exports from=All, Range of years= 2009-2013, Summarize data by recipient/supplier; (englanniksi), sipri.org, viitattu 20.7.2014
  6. SIPRI Arms Transfers Database - Methodology (englanniksi), sipri.org, viitattu 20.7.2014
  7. a b c d SIPRI Importer/exporter TIV tables TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta esimerkiksi Imports from=All, Range of years= 2009-2013, Summarize data by recipient/supplier; (englanniksi), Stockholm International Peace Research Institute, sipri.org, viitattu 21.7.2014
  8. a b Perlo-Freeman, S. & C. Solmirano: Trends in world military expenditure, 2013, pdf, SIPRI Fact Sheet, April 2014, (englanniksi), viitattu 21.7.2014

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]