Aseteollisuus
Aseteollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden ala, joka valmistaa, suunnittelee, kehittää ja huoltaa aseita ja muuta sotakalustoa. Aseteollisuuden tuotteisiin kuuluvat aseiden lisäksi muun muassa ammukset, ohjukset, sotilaslentokoneet ja -laivat, tykit, panssarivaunut, käsikranaatit, maamiinat, pimeänäkölaitteet, sekä näihin liittyvät tarvikkeet ja järjestelmät. Asekauppa on aseteollisuuden tuotteiden vaihtoa kahden tai useamman osapuolen välillä, useimmiten, mutta ei ainoastaan, valtioiden kesken.
Nykymuotoinen aseteollisuus on kansainvälistä liiketoimintaa, jossa on mukana niin yksityisiä kuin valtiollisia toimijoita. Asekauppaa sääntelevät kuitenkin lukuisat kansainväliset sopimukset sekä usein myös kansallinen lainsäädäntö.
Valtiot ja yritykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monissa maissa aseteollisuus on ollut valtion omistuksessa, esimerkiksi Suomessa vuonna 1936 perustettu Valtion tykkitehdas ja 1921 toimintansa aloittanut Valtion lentokonetehdas (nimien vaihtuessa vuosikymmenten aikana). Tällöin valtio on osapuolena myyjänä ja ostajana.lähde?
Näin jatkui 1990-luvulle asti, jolloin länsimaiden – Ranskan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen – ”valtio ostajana ja yksityinen, usein pörssinoteerattu ja suurikokoinen yritys laitteen toimittajana ja enenevästi palveluntuottajana” -malli levisi ainakin kaikkialle EU:ssa. Samaan aikaan aseteollisuus konsolidoitui siten, että Yhdysvalloissa on esimerkiksi sotilaslentokoneita valmistaa kolme yhtiötä ja EU:ssa kaksi. Merisodan aseissa tilanne on samankaltainen, mutta maavoimien aseissa konsolidaatio (toimijoiden yhteenliittyminen) on kesken. Joka tapauksessa markkina on oligopolistinen.lähde?
Monille uusille maille on ollut tärkeää luoda oma aseteollisuus. Näin tapahtui aikoinaan muun muassa Suomen kohdalla ja nyttemmin esimerkiksi Iranin kohdalla.lähde? Etelä-Afrikka kehitti merkittävän aseteollisuuden kauppasaartoaikana vaikka se pystyikin ostamaan länsimaista tarvitsemansa.lähde? Israelin tilanne on ollut samanlainen – oma kapasiteetti suunnitella ja valmistaa aseita, jopa viedä niitä, luo paremman neuvotteluaseman ostotilanteissa. Oma aseteollisuus on keino näyttää kansakunnan kyvykkyyttä, toisaalta esimerkiksi Iranin kohdalla sen väitettyä kyvykkyyttä muun muassa ohjustuotannossa käytetään sitä vastaan uhkakuva-skenaarioilla.[1]
Aseteollisuus voi osoitetusti toimia vaikka rauhansopimus sen kieltäisi: Versaillesin rauhansopimuksen kieltäessä muun muassa lentokoneteollisuuden Saksalta vuonna 1919, Saksa oli siirtänyt tehtaansa Hollantiin (Fokker), Sveitsiin, Suomeen (Valtion lentokonetehdas), Ruotsiin (SAAB) ja 1923 alkaen Neuvostoliittoon.lähde?
Aseteollisuuden ja muun teollisuuden osuus aseiden tuotannossa on aina ollut hämärä erottaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien tuhottua merkittävän osan Schweinfurtin kuulalaakeritehtaista vuosina 1942–1943 Ruotsin SFK lisäsi rajusti kyseisten tuotteiden vientiä Saksaan.lähde?
Nykyään esimerkiksi maailman suurimpiin aseviejämaihin kuuluvan Venäjän asevienti on keskitetty 80-prosenttisesti valtionyhtiö Rosoboroneksportille (ven. OAO Рособоронэкспорт). Se on puolestaan osa suurta, 900 000 työntekijän valtionkorporaatio Rostehiä (ven. Ростех).[2][3][4]
Maailman suurimmat aseidenviejämaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tällä hetkellä maailman suurin aseidenviejämaa on Yhdysvallat. Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitos SIPRIn tilastojen mukaan Yhdysvallat on ollut aseviennin tilastojen kärjessä sekä vuosina 2020 ja 2021 että kumulatiivisesti vuosina 1950-2021.[5] Niin ikään SIPRIn mukaan 2010-luvulla Venäjä on lisännyt osuuttaan kansainvälisessä asekaupassa ja esimerkiksi ollut vuonna 2013 maailman suurimpana aseidenviejänä. Myös Kiinan merkitys asekaupassa kasvoi 2010-luvulla.[6]
Oheisen taulukon arvot kuvaavat SIPRIn tilastoimaa asemyynnin laajuutta tutkimuslaitoksen kehittämällä arvotustavalla. Yksikkönä on miljoonaa SIPRI TIViä (trend-indicator value; SIPRI TIV oli alkujaan lähellä vuoden 1990 Yhdysvaltain dollaria). Esimerkiksi käytetyn asejärjestelmän kuten panssarivaunun myyntiarvoksi katsotaan 40 prosenttia uuden arvosta. Mikäli käytetty järjestelmä modernisoidaan, kauppa arvostetaan 66 prosenttiin uuden järjestelmän hinnasta. On huomattava, etteivät luvut kuvaa aseiden todellisia kauppahintoja. Monen asekaupan todellisia hintoja ei esitetä julkisuudessa.[7]
Sija 2021 | Sija 2020 | Valtio | 2021 (milj. SIPRI TIV, vrt. vuoden 1990 USD) |
---|---|---|---|
1 | 1 | Yhdysvallat | 10613 |
2 | 3 | Ranska | 3954 |
3 | 2 | Venäjä | 2744 |
4 | 6 | Italia | 1717 |
5 | 8 | Kiina | 1085 |
6 | 4 | Saksa | 914 |
7 | 5 | Espanja | 612 |
8 | 12 | Israel | 606 |
9 | 9 | Yhdistynyt kuningaskunta | 601 |
10 | 7 | Etelä-Korea | 566 |
11 | 14 | Turkki | 380 |
12 | 13 | Ruotsi | 332 |
13 | 10 | Alankomaat | 299 |
14 | 11 | Australia | 173 |
15 | 16 | Sveitsi | 147 |
16 | 20 | Kanada | 119 |
17 | 23 | Valko-Venäjä | 98 |
18 | 17 | Brasilia | 88 |
19 | 19 | Ukraina | 86 |
20 | 21 | Etelä-Afrikka | 83 |
Lähde: SIPRI.[5]
Suurimmat aseviejät vuosina 1950-2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija | Valtio | 1950-2021 (milj. SIPRI TIV, vrt. vuoden 1990 USD) |
---|---|---|
1 | Yhdysvallat | 713634 |
2 | Neuvostoliitto | 450754 |
3 | Venäjä | 152936 |
4 | Yhdistynyt kuningaskunta | 143986 |
5 | Ranska | 134262 |
6 | Saksa | 90060 |
7 | Kiina | 58480 |
8 | Italia | 35535 |
9 | Tšekkoslovakia | 30985 |
10 | Alankomaat | 25327 |
11 | Israel | 18873 |
12 | Sveitsi | 18102 |
13 | Ruotsi | 15860 |
14 | Espanja | 15220 |
15 | Kanada | 13015 |
16 | Ukraina | 12383 |
17 | Puola | 8380 |
18 | Etelä-Korea | 8289 |
19 | Norja | 4477 |
20 | Brasilia | 3912 |
Lähde: SIPRI.[5]
Maailman suurimmat aseidentuojat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 2020-2021 maailman suurimpia aseiden tuojamaita olivat Intia, Qatar, Saudi-Arabia, Egypti, Australia ja Kiina. Oheinen taulukko listaa 20 suurinta aseidentuojaa vuonna 2021. Taulukon luvut esittävät rauhantutkimuslaitos SIPRI:n laskennallista asekaupan arvostusyksikköä (milj. SIPRI TIV, USD).[8]
Sija 2021 | Sija 2020 | Valtio | 2021 (milj. SIPRI TIV, vrt. vuoden 1990 USD) |
---|---|---|---|
1 | 1 | Intia | 4414 |
2 | 6 | Qatar | 1767 |
3 | 2 | Saudi-Arabia | 1723 |
4 | 4 | Egypti | 1355 |
5 | 3 | Australia | 1235 |
6 | 7 | Kiina | 901 |
7 | 53 | Kuwait | 899 |
8 | 12 | Yhdistynyt kuningaskunta | 893 |
9 | 10 | Japani | 885 |
10 | 8 | Pakistan | 884 |
11 | 9 | Yhdysvallat | 738 |
12 | 5 | Etelä-Korea | 720 |
13 | 17 | Israel | 610 |
14 | 13 | Alankomaat | 589 |
15 | 15 | Norja | 492 |
16 | 14 | Yhdistyneet arabiemiraatit | 440 |
17 | Turkmenistan | 359 | |
18 | 18 | Filippiinit | 349 |
19 | 49 | Tanska | 345 |
20 | 20 | Indonesia | 328 |
Lähde: SIPRI.[5]
Maailman suurimmat puolustusbudjetit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija | Maa | Menot (mrd. USD, 2021) |
Osuus koko maailmasta (%, 2021) |
% maansa BKT:sta (2021) |
— | Maailma yhteensä | 2 113 | 100 | — |
1 | Yhdysvallat | 801 | 38 | 3.5 |
2 | Kiina | 293* | 14* | 1.7* |
3 | Intia | 76.6 | 3.6 | 2.7 |
4 | Yhdistynyt kuningaskunta | 68.4 | 3.2 | 2.2 |
5 | Venäjä | 65.9 | 3.1 | 4.1 |
6 | Ranska | 56.6 | 2.7 | 1.9 |
7 | Saksa | 56.0 | 2.7 | 1.3 |
8 | Saudi-Arabia | 55.6* | 2.6* | 6.6* |
9 | Japani | 54.1 | 2.6 | 1.1 |
10 | Etelä-Korea | 50.2 | 2.4 | 2.8 |
* SIPRI:n arvio. Lähde: SIPRI.[9]
Maailman suurimmat puolustusurakoitsijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]*Lähde. SIPRI:[10]
Aseteollisuus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa oli vuonna 2008 noin 80 aseteollisuuden yritystä, joista suurimpia Patria ja Sako.[11] Vuonna 2020 Suomi vei aseita noin 161 miljoonan euron edestä yhteensä 70 eri maahan: näistä siviiliaseiden vienti oli noin 81 miljoonaa, ja sotatuotteiden vienti noin 80 miljoonaa. Viisi suurinta vientimaata olivat Yhdysvallat, Itävalta, Arabiemiirikunnat ja Ruotsi.[12] Suomi on merkittävä tekijä kansainvälisillä asemarkkinoilla: esimerkiksi Sako on Euroopan suurin kiväärinvalmistaja,[13] ja Patrian puoliksi omistama Nammo on ainoa yhtiö maailmassa, joka valmistaa maailman myydyimmän Amraam-ohjuksen moottoreita.[14] Väkilukuun suhteutettuna Suomi on ollut 2000-luvulla maailman 13. suurin aseiden viejä.[15] Kansainvälistä asekauppaa seuraavat järjestöt ovat kritisoineet Suomen asevientiä varsinkin Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin kohdistuvan viennin osalta: kaikki kolme valtiota ovat osallistuneet lähialueidensa sisällissotiin: Turkki Syyriassa ja Arabiemiirikunnat sekä Saudi-Arabia Jemenissä.[15]
Valvonta ja kansainväliset sopimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aseiden tuotantoa, kauppaa ja vientiä rajoittavat niin kansallinen lainsäädäntö kuin kansainväliset sopimukset. Esimerkiksi Suomessa yrityksen on anottava aseille vientilupaa. Lupia käsittelevä viranomainen riippuu tuoteryhmästä: sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvien tuotteiden kohdalla luvan myöntää ulkoministeriö, kidutusvälineiden ja kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon käytettäviin tuotteisiin luvan myöntää sisäministeriön poliisiosasto, sotatuotteiden vientiluvat myöntää puolustusministeriö, ja puhtaasti siviiliaseiksi luokiteltaville tuotteille poliisihallitus. Mikäli vienti kohdistuu muualle kuin ETA-maihin, Australiaan, Japaniin, Kanadaan, Sveitsiin, Uuteen-Seelantiin tai Yhdysvaltoihin, vienti edellyttää ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspoliittista lausuntoa. Kielteinen lupapäätös vaikuttaa kaikkiin EU-maihin: mikäli jokin EU-maa haluaa myöntää vientiluvan samalle taholle, jonne toinen EU-maa on kolmen vuoden sisään evännyt vientiluvan, sen on perusteltava, miksi kielteiseen päätökseen johtanut peruste on poistunut.[16]
Keskeinen asevientiä rajoittava sopimus on YK:n asekauppasopimus. Siinä muun muassa määritetään, että valtio vientilupaa ei saa myöntää, jos aseita käytettäisiin kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, siviileihin kohdistuviin hyökkäyksiin tai muihin sotarikoksiin, tai jos on olemassa huomattava riski, että aseita käytettäisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.[17]
Muita kansainvälisiä asevalvontasopimuksia, joissa Suomi on mukana: (Lähde: Ulkoministeriö[18])
- Ydinsulkusopimus,
- Täydellinen ydinkoekieltosopimus,
- Säännöstö pitkän kantomatkan ohjusten leviämisen estämiseksi,
- Kemiallisten aseiden kieltosopimus,
- Biologisten aseiden kieltosopimus,
- Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus (CCW),
- Ottawan sopimus, joka kieltää henkilömiinojen käytön, tuotannon, varastoinnin ja siirron.
Asevalvontasopimuksia, joissa Suomi ei ole mukana:
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Al Yamamah, Britannian ja Saudi-Arabian asekauppaa 1985–2007
- Aseidenriisunta
- Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (SIPRI)
- SaferGlobe, Suomen asevientiä seuraava ajatushautomo
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jukka Luoma: Oma aseteollisuus on julkisuusvaltti Iranille. Helsingin Sanomat, 17.10.2006.
- ↑ About Rosoboronexport Rosteh, rostec.ru. Arkistoitu 4.7.2014. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Rostec direct control holdings and companies Rosteh, rostec.ru. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
- ↑ John C. K. Daly: Russia Seeks to Boost Arms Exports in 2015, Despite Western Sanctions Eurasia Daily Monitor Volume: 12 Issue: 25. 9.2.2015. jamestown.org. Viitattu 10.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d SIPRI TOP LIST TIV TABLES TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta haluttu määrä suurimpia vientimaita (suppliers) tai tuontimaita (recipients) sekä halutut vuosiluvut; (englanniksi), sipri.org, viitattu 2.6.2022
- ↑ SIPRI Importer/exporter TIV tables TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta esimerkiksi Exports from=All, Range of years= 2009-2013, Summarize data by recipient/supplier; (englanniksi), sipri.org, viitattu 20.7.2014
- ↑ SIPRI Arms Transfers Database - Methodology (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi), sipri.org, viitattu 20.7.2014
- ↑ SIPRI Importer/exporter TIV tables TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta esimerkiksi Imports from=All, Range of years= 2009-2013, Summarize data by recipient/supplier; (englanniksi), Stockholm International Peace Research Institute, sipri.org, viitattu 21.7.2014
- ↑ Dr Diego Lopes da Silva, Dr Nan Tian, Dr Lucie Béraud-Sudreau, Alexandra Marksteiner and Xiao Liang: Trends in World Military Expenditure, 2021, pdf, SIPRI, April 2022, (englanniksi), viitattu 2.6.2022
- ↑ The SIPRI Top 100 arms-producing and military services companies in the world, 2022 | SIPRI www.sipri.org. Viitattu 31.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Jarmo Pykälä: Suomessa noin 80 aseteollisuuden yritystä PAX 04/2008. 2008. Viitattu 1.6.2022. (suomeksi)
- ↑ Suomen asevalvontaraportti ISSN 2342-3447. 2020. SaferGlobe. Viitattu 1.6.2022. (suomeksi)
- ↑ Jarmo Huhtanen: Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa Helsingin Sanomat. 26.9.2017. Viitattu 2.6.2022. (suomeksi)
- ↑ Timo Keränen: Valtionyhtiö Patrian yhteisyritys valmistaa jo kaikki USA:n tärkeimmän ja maailman myydyimmän ohjuksen moottorit – käytössä useissa konflikteissa Yle Uutiset. 26.11.2020. Viitattu 2.6.2022. (suomeksi)
- ↑ a b Timo Myllyniemi: Näin toimii Suomen asevienti: Sotatarvikkeita kaupataan jättisummilla – panssariajoneuvoja, tarkka-ampujien kivääreitä, patruunoita... Ilta-Sanomat. 4.3.2018. Viitattu 2.6.2022. (suomeksi)
- ↑ Suomen asevientilupajärjestelmä ISSN 2342-3447. 23.10.2017. SaferGlobe. Viitattu 1.6.2022. (suomeksi)
- ↑ Suomen asevientiä rajoittavat monet kansainväliset velvoitteet ISSN 2342-3447. 23.10.2017. SaferGlobe. Viitattu 1.6.2022. (suomeksi)
- ↑ Asevalvonta ja aseidenriisunta Ulkoministeriö, Asevalvonnan yksikkö. Viitattu 1.6.2022. (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pienaseet ja asekauppa (Sadankomitea)
- Yhdysvallat edelleen aseteollisuuden ykkönen – Suomellekin hävittäjiä kaupitteleva yhtiö nousi 25 kärkeen (MTV Uutiset 07.12.2020) Viitattu 2.6.2022
- Asevalmistaja Sako tänään 100 vuotta: Näin toimii suomalainen aseteollisuus nyt – "Ase näyttää yhä samalta, mutta ei se enää ole sama" (MTV Uutiset 31.03.2021) Viitattu 2.6.2022
- Top 20 Largest Arms Manufacturing Companies in the World (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (therichest.com 10.2.2015) Viitattu 2.6.2022
- YK:n Aseistariisuntaosasto (United Nations Office for Disarmament Affairs) (englanniksi) Viitattu 2.6.2022