Echelon
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelissa on nykyisessä muodossaan paljon vanhentunutta ja puutteellista tietoa. Lukekaa englanninkielinen artikkeli tästä aiheesta. Artikkelia on päivitettävä niin, että se ottaa huomioon viimeaikaiset tapahtumat ja niissä paljastuneet yksityiskohdat. |
PRISM · ECHELON · Carnivore · Dishfire · Stone Ghost · Tempora · Frenchelon · Fairview · MYSTIC · Xkeyscore
vakoilu · tiedustelupalvelu · salaus (Tor · VPN) · ihmisoikeudet (yksityisyys · vapaus) · satelliitti · kryptoanalyysi
Echelon on sähköinen valvontajärjestelmä, johon osallistuvat Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti UKUSA-sopimuksen alaisuudessa.[1] Tärkeimmässä asemassa operaatiossa on Yhdysvaltojen teknisestä tiedustelusta vastaava kansallinen turvallisuuspalvelu, National Security Agency eli NSA.lähde?
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Echelon-järjestelmän tarkkoja toimintaperiaatteita ei yleisesti tiedetä, mutta sitä käytetään ainakin yksityisen ja kaupallisen viestinnän sieppaamiseen.[1] Ranskalaisten mukaanselvennä Echelon kykenee valvomaan miljoonia puheluita, telekopioviestejä ja sähköpostiviestejä vuorokaudessa.
Echelonista tekee erikoislaatuisen se, että sen tarkoitus on kerätä valtavia määriä lähes satunnaista tietoliikennettä, josta yritetään poimia hyödyllistä tietoa suodattamalla esimerkiksi avainsanalistojen avulla. Tätä tarkoitusta varten Echelonilla on kuunteluasemia ympäri maailmaa.lähde?
Kuuntelujärjestelmä on jaettu siten, että Yhdysvaltojen kuuntelualueeseen kuuluu oman maansa ja Kanadan kattaman alueen lisäksi valtaosa Etelä-Amerikkaa sekä Euroopasta ainakin Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Espanja, Portugali, osa Afrikkaa sekä suuri osa Aasian mannerta. Yhdistyneen kuningaskunnan kuuntelualueeseen taas kuuluu valtaosa Venäjää, koko Eurooppa Pohjoismaita ja Islantia myöten, sekä Lähi-itä ja Afrikka. Kanada kuuntelee oman alueensa lisäksi mm. koko Pohjois-Eurooppaa ja Venäjää. Australian alue kattaa Oseanian ja Intian valtameren, ja Uuden-Seelannin kuuntelu ulottuu oman alueensa lisäksi Tyynen valtameren yli Etelä-Amerikkaan.[2]
Echelonin tietojenhankinta tapahtuu ensisijaisesti ilmateitse kulkevan sähköisen tiedon varassa, etenkin satelliittiliikenteen kuuntelulla noin 20 satelliitin avullalähde?. Väitetään myös, että Pohjois-Amerikkaan johtavia valokuituja kuunnellaan.
Yhdysvallat kielsi vuoteen 2000 asti Echelonin ja sitä johtavan NSA:n olemassaolon väittäen sitä pelkäksi salaliittoteoriaksi. NSA muuttuikin kansan suussa muotoon ”No Such Agency” (suom. ei ole sellaista virastoa)[3].
Euroopan unionin Eche-valiokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan unionin parlamentti perusti 5.7.2000 väliaikaisen Eche-valiokunnan, jonka tehtävänä oli tutkia Echelonin vaikutusta EU:hun. Sen tehtävänä oli mm. tutkia, ovatko kansalaisoikeudet turvassa tiedustelupalveluilta, tiedustelumenetelmien kehittymistä ja taloudellisen tiedon väärinkäytön mahdollisuuksia, ovatko salaamismenetelmät riittävän tehokas keino yksityisyyden suojaamiseen ja miten Euroopan unionin laitokset tulisivat paremmin tietoisiksi sähköiseen tiedusteluun liittyvistä riskeistä. Eche:n puheenjohtajana oli portugalilainen Carlos Coelho. Valiokunnassa oli mukana europarlamentaarikko Reino Paasilinna ja asiantuntijana kuultiin komission edustajana komissaari Erkki Liikasta. [4] Valiokunnan perustamista vastusti joukko brittiläisiä europarlamentaarikkoja.lähde?
Toukokuussa 2001 EU julkaisi Echelonia käsittelevän raportin, jossa se suositteli jäsenmaiden kansalaisia salaamaan viestintänsä.[1]
Kansalaiskeskustelua ja teollisuusvakoiluepäilyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Useiden maiden hallitusten edustajat ja Echelon-maiden kansalaisliikkeet ovat protestoineet Echelon-verkkoa vastaan.
Toiminnan salaperäisyys herättää julkista keskustelua ja mahdollisesti myös vainoharhaisuutta yleisössä. Echelonia saatetaan käyttää laittomaan yksilönsuojaa loukkaavaan tiedusteluun. Internetistä löytyykin suuri määrä esityksiä Echelonin toiminnasta, siihen liittyviä keskusteluryhmiä siitä kuin myös aiheeseen liittyviä salaliittoteorioita ja muuta materiaalia, jonka todenperäisyys ei ole varmaa.
Ranskan valtionsyyttäjä Jean-Pierre Dintilhac nosti jutun, jossa ranskalaisen yrityksen arveltiin menettäneen suurkaupat siksi, että sen viestintää oli häiritty. Toinen ranskalainen valtionsyyttäjä Jean-Pierre Thierry määräsi Ranskan vastavakoilun DST:n selvittämään, onko Echelon-järjestelmää käytetty teollisuusvakoiluun. Epäilyt teollisuusvakoilusta liittyvät myös muutamiin suuriin konkreettisiin tapauksiin, kuten Airbusin Boeingille häviämään tarjouskilpailuun Saudi Arabian Airlinesin kuuden miljardin dollarin arvoisesta lentokonekaupasta 1993–1994 sekä ranskalaisen Thomson-CFS:n yhdysvaltalaiselle Raytheon Corporationille häviämään tarjouskilpailuun Brasiliaan toimitettavasta tutkajärjestelmästä. CIA:n entisen päällikön James Woolseyn mukaan lahjonnasta ja korruptiosta epäiltyjä yrityksiä on saatettu seurata, ja hän on myös todennut, että Airbus olisi tarjonnut lahjuksia saudivirkamiehille tarjouskilpailun aikana.
Teollisuusvakoiluepäilyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- CIA
- 1997 High-tech-tuotteiden tietojen hankkiminen Saksan talousministeriöstä
- 1997 tietojen hankkiminen Saksan talousministeriöstä vientitakuuyhtiö Hermeksen vakuuttamista high-tech-tuotteita Iraniin vievistä saksalaisyrityksistä
- 1996 Japanin kauppaministeriön yhdysvaltalaisten autojen tuontikiintiötavoitteiden selvittäminen murtautumalla ministeriön tietojärjestelmään.
- 1994 Thomson-Alcatelin mahdollisesti suorittaman korruption paljastaminen Amazonasin alueelle tarjottavasta 1,4 miljardin dollarin satelliittijärjestelmästä Raythenonin eduksi. Tilaus meni Clintonin hallinnon valituksen jälkeen Raytheonille.
- British Petroleum (BP)
- Thyssenin mahdollisen korruption paljastaminen kaasun- ja öljynporausta koskevassa tarjouksessa. Thyssenin saaman kaupan vuoksi vahingonkorvausvaatimus.
- DGSE
- 1994 Air Francen lentomatkustajien kuuntelua vuoteen 1994
- 1993 Siemensin Etelä-Koreaan tarjottavien suurnopeusjunien kustannuslaskelmien hankkiminen GEC Alstomia varten kilpailevan tarjouksen tekemiseksi
- BND
- Kenetech Windpower
- 1994–1996 Emercon tuuligeneraattori E40:een liittyvät tiedot
- 1970-luku COCOM-kiellettyjen tietokoneiden vienti Saksan demokraattiseen tasavaltaan
- Kenetech Windpower
- NSA
- 1994 Airbusin ja saudiarabialaisen lentokoneenostajan puheluiden ja telekopioviestien sieppaus kuuden miljardin dollarin kaupan saamiseksi McDonnell-Douglasille tai Boeingille Airbusin lahjusepäilyjen vuoksi.
- 1992–1993 Lopezin tiedonhankinta Volkswagenille Opelin alihankintaverkostoista
- 1990 tietoja hankittiin NEC Corp.:n Indonesian hallitukselle koskevasta 200 miljoonan dollarin satelliittitekniikkaan liittyvästä kaupasta. Presidentti Bushin osallistuttua asiaan NEC joutui jakamaan sopimuksen AT&T:n kanssa.
- 1993 Asian/Pacific Economic Conferencen (APEC) kokousta varten järjetettiin 300 hotellihuoneeseen kuuntelu Vietnamia koskevien energialaitosten hankkeista, jotka pyrittiin ohjaamaan demokraattista puoluetta tukeville yrityksille. Myös yksityisen tarjoamat kaksi Boeing-737:ää vaihtuivat kahteen uuteen Boeingiin Boeingilta, kun kauppaministeri Ron Brown järjesti rahoituksen. Brown kuoli lento-onnettomuudessa Kroatiassa 3. huhtikuuta 1996.
- Israel
- Kahden israelilaisen murtautuminen Los Alamosin tietojärjestelmään Yhdysvalloissa ydinaseiden sytyttimiä koskevien tietojen hankkimiseksi
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- DCSNet – FBI:n Yhdysvalloissa käyttämä ja kehittämä valvontaverkosto
- Joukkovalvonta
- Maailmanlaajuista joukkovalvontaa koskevat paljastukset (2013 alkaen)
- PRISM (ohjelma)
- Signaalitiedustelu
- UKUSA-sopimus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arapkirli, Suvi: Varo, sinuakin kuunnellaan. Ydin : rauhanpoliittinen aikakauslehti, 2001, 35. vsk, nro 3, s. 14. Helsinki: Sadankomiteajulkaisujen tuki. ISSN 0356-357X.
- Ramic, Johanna: Isot veljet valvovat. Ydin : rauhanpoliittinen aikakauslehti, 1998, 32. vsk, nro 5, s. 2–3. Helsinki: Sadankomiteajulkaisujen tuki.
- Yhdysvaltain avaruushallinnon (NASAn) satelliittien laukaisemisesta kertova tiedote (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Euroopan parlamentin päätöslauselma yksityistä ja talouselämän viestintää sieppaavan maailmanlaajuisen järjestelmän (Echelon-sieppausjärjestelmän) olemassaolosta (2001/2098(INI)). (A5-0264/2001) Euroopan yhteisöjen virallinen lehti, 21.3.2002, 45. vsk, nro C 72 E, s. 221–229. Euroopan unionin julkaisutoimisto. ISSN 1024-302X. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.10.2011.
- ↑ Portes, Jacques: Estados Unidos – ¿los amos del mundo?. Biblioteca Actual Larousse, 2003. ISBN 84-8332-462-8. (espanjaksi)
- ↑ Isoveli kuuntelee, Myyttejä vallasta Tieteen kuvalehti. Arkistoitu 18.9.2008.
- ↑ Kertomus (Yksityistä ja talouselämän viestintää sieppaavan maailmanlaajuisen järjestelmän (Echelon-sieppausjärjestelmän) olemassaolo (2001/2098(INI)), päätöslauselmaesitys, perustelut, vähemmistöön jääneet mielipiteet) 11.7.2001. Euroopan parlamentti. Viitattu 16.10.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Echelon Wikimedia Commonsissa
