Intranet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan organisaation lähiverkkoa, jota käytetään yrityksen tai yhteisön sisäiseen viestintään ja tietojenkäsittelytoimiin. Intranetiksi nimitetään usein myös pelkästään organisaation henkilöstön käyttöön rajattua sisäistä verkkopalvelua. Intranetiä, jonka käyttöoikeus on laajennettu tietyn ulkopuolisen asiakkaan tai asiakasryhmän käyttöön, kutsutaan ekstranetiksi.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin piirtein 1990-luvun puolivälissä liiketoimintajohtajat ja ohjelmistoyritykset alkoivat innostua ajatuksesta rakentaa organisaatioiden sisälle omia sisäisiä tietoverkkoja käyttäen samoja teknologioita kuin internet. Näitä sisäisiä tietoverkkoja alettiin nimittää yhteisnimellä "intranetit". Ensimmäisiä organisaatioiden sisäisiä sovelluksia olivat yleensä sähköposti, ilmoitusluontoiset www-sivustot, dokumenttivarastot, työryhmien tukiympäristöt ja erilaiset tietokantasovellukset. Usein intranetit ovat syntyneet organisaatioissa innokkaiden harrastajien aloittamina ja ovat saattavat toimia useita vuosia ennen kuin organisaatiossa lähdetään kehittämään intranetiä "oikeana" kehitysprojektina.[1]

Organisaation intranetiä tehokkaimmin hyödyntävä osasto on perinteisesti ollut henkilöstöosasto, koska henkilöstöosastolla on yleensä ollut paljon dokumentteja ylläpidettävänään ja intranet on tarjonnut tehokkaan kanavan tiedon jakeluun. Myös muut intranetin hyödyntämiseen lähteneet osastot ovat perinteisesti saattaneet nähdä intranetin vain kustannustehokkaana jakelukanavana – eivät niinkään esimerkiksi yhteistyöympäristönä tai päätöksenteon tukijärjestelmänä.[2]

Hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisesti pääasiallinen intranetien käyttö on ollut luoda tietovarastoja joita voidaan päivittää nopeasti aina tilanteen niin vaatiessa. Tyypillisiä intranet-sisältöjä ovat mm. tuotekatalogit, työntekijöiden käsikirjat, puhelinluettelot ja henkilöstöinformaatio. 1990-luvulla siirryttäessä paperidokumenteista digitaaliseen ympäristöön nähtiin intranet lähinnä jakelukustannusten alentajana, mutta myöhemmin intranetien ryhmätyöominaisuudet ovat olleet keskeinen käytön yleistymiseen vaikuttanut tekijä. 2000-luvulla organisaatiot jakavat intranetien avulla tietoa, vaihtavat ideoita ja työskentelevät yhteisissä projekteissa riippumatta työntekijöiden fyysisestä sijainnista. Esimerkiksi Laudon & Laudon (2004) ovat määritelleet intranetistä saatavat hyödyt organisaatiolle seuraavasti: [3]

  • intranet on saatavilla kaikilta tietokoneilta samalla tavalla
  • intranet voidaan liittää muihin sisäisiin tietojärjestelmiin ja keskeisiin tietokantoihin
  • intranet voi sisältää vuorovaikutteisia sovelluksia henkilökunnan hyödynnettäväksi
  • intranet on helposti skaalautuva ympäristö riippuen organisaation suuruudesta ja tarpeista
  • helppokäyttöinen, universaali selainpohjainen käyttöympäristö
  • matalat aloitus- ja käyttöönottokustannukset
  • aikaisempaa rikkaampi, vuorovaikutteisempi informaatioympäristö
  • alhaisemmat tiedon jakelukustannukset.

Intranetit ja portaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portaaleita pidetään jossain määrin intranetien seuraavana sukupolvena, mutta käytännön erot "yksinkertaisen" intranetin ja "hienostuneemman" portaalin välillä saattavat olla vaatimattomia. Portaali-käsitteen onkin väitetty olevan varsin sekava. Toisaalta esimerkiksi ns. "business-to-employee" (B2E) portaalit ovat ainakin jossain määrin saaneet huomiota osakseen myös järjestelmätoimittajien markkinointimateriaalien ulkopuolella. Esimerkiksi Sugianto ja Tojib (2006) ovat määritelleet B2E-portaalien tärkeimmmät hyödyt:

  • personoitu pääsy informaatioon, erilaiset käyttäjäroolit saavat erilaista tietoa
  • tukipalveluiden tehostuminen, itsepalvelun mahdollistuminen
  • parantunut päätöksenteko, portaali tarjoaa tukitoimintoja, kuten erilaisten raporttien pyytämisen
  • parantunut yhteistyö työntekijöiden välillä, erityisesti jaettujen tietovarastojen kautta. [4]

Organisaation sisäisen portaalin perustarkoituksena pidetään yleisesti yhden kanavan tarjoamista työntekijöille kaikkeen organisaation informaatioon. Lisäksi tämän yhden kanavan personointia työntekijäkohtaisesti pidetään keskeisenä. [5] Portaalien yhtenä menestyksen avaintekijöistä on myös sanottu olevan yhtenäisen, turvallisen kanavan tarjoaminen kaikkiin organisaation palveluihin ja työkaluihin. Erityisesti useiden eri kirjautumisten poistuminen portaalin myötä on todettu ratkaisevaksi käyttäjien hyväksynnän saamisessa. [6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lamb, R. & Davidson, E.: Understanding Intranets in the Context of End-User Computing. The DATA BASE for Advances in Information Systems, Vol. 36, No.1, 2005. ISSN 0095-0033.
  2. Lai, V.: Intraorganizational Communication with Intranets. Communication of the ACM, Vol. 44, No. 7, 95-100, 2001. ISSN 0001-0782.
  3. Laudon, K. & Laudon, J.: Management Information Systems - Managing the Digital Firm. Pearson Education Inc., 2004. ISBN 0-13-101498-6.
  4. Sugianto, L. F. & Tojib, D. R. Information at your fingertips: B2E portal as a strategic tool for today's workforce. Teoksessa Portals: people, processes and technology, toim. Andrew Cox. 2006. Facet Publishing: London.
  5. White, M. 2006. Enterprise information portals. Teoksessa Portals: people, processes and technology, toim. Andrew Cox. 2006. Facet Publishing: London.
  6. Schelleman, P. 2006. MyUU: a case study of the Utrecht University portal. Teoksessa Portals: people, processes and technology, toim. Andrew Cox. 2006. Facet Publishing: London.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielisiä artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielisiä resursseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisiä resursseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]