Kaalikääryleet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaalikääryleitä, jotka on sidottu paistamista varten.

Kaalikääryleet on uunissa valmistettava ruokalaji, jonka ainesosat ovat yleensä jauhelihasta, kananmunasta ja riisistä tai hienonnetuista kaalinlehdistä valmistettu täyte ja kaalinlehdet, joihin täyte kääritään. Kääryleet voidellaan siirapista ja sulatetusta voista tehdyllä sekoituksella. Kääryleiden kera tarjoillaan usein puolukkahilloa tai -survosta.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaalikääryleet on perinteinen arabialainen ruokalajilähde?, joka saapui Pohjoismaihin todennäköisesti 1700-luvulla. Ruokalaji mainittiin ruotsalaisessa keittokirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1755. Vuonna 1709 käydyn Pultavan taistelun hävinnyt Ruotsin kuningas Kaarle XII pakeni Osmanien valtakuntaan. Kuninkaalla oli mukanaan noin 1500-miehinen joukko sotilaita. He asettuivat osmanihallinnon alaiseen Benderin kaupunkiin (nyk. Tighina). Erilaisten vaiheiden, kuten vuosina 1710–11 käydyn Venäjän–Turkin sodan jälkeen kuningas siirtyi joukkoineen takaisin Ruotsiin. Vierailun pysyväksi perinnöksi Pohjoismaihin jäi kaalikääryleiden valmistustaito. Ruotsinkielisen nimen kåldolmar osa dolma on tullut suoraan turkin kielestä.[1] Toisen teorian mukaan resepti saapui osmanisuurlähettiläiden tai kauppiaiden mukana.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]