Mäntsälän seurakunta

Mäntsälän seurakunta
tunnus	sijainti
Mäntsälän kirkko
Tunnustuskunta	evankelis-luterilainen
Hiippakunta	Espoon hiippakunta
Rovastikunta	Tuusulan rovastikunta
Pääkirkko	Mäntsälän kirkko
Perustettu	1616
Jäsenmäärä	14 576 (2022)
– Osuus asukkaista	71,2 %
Kirkollisvero	1,25 %
Kirkkoherra	Tarja Meijer
Mäntsälän seurakunta
Infobox OKNimi-testi OK

Mäntsälän seurakunta on Mäntsälässä toimiva evankelis-luterilainen seurakunta. Siihen kuuluu 14 576 (2022) henkeä eli 71,2 prosenttia Mäntsälän asukkaista. Mäntsälän seurakunta on ollut itsenäinen seurakunta vuodesta 1616 lähtien. Seurakunta on perustanut paikkakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutuksen, jotka siirtyivät sittemmin kunnan hoidettavaksi. Seurakunta järjestää jumalanpalveluksen joka pyhäpäivänä Mäntsälän kirkossa, jonka lisäksi sillä on useissa tiloissaan muuta toimintaa, kuten kerhoja ja musiikkitoimintaa.

Tilat ja toiminta

Koivulan kerhotalo kuvassa oikealla. Vasemmalla puiden takaa näkyy Mäntsälän kirkon kellotornia.

Mäntsälän kirkossa on jumalanpalvelus pyhäpäivisin klo 10. Kirkko on kesäisin tiekirkkona. Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1866. Sen vieressä on huoltorakennus, jossa järjestetään myös tapahtumia. Kirkonmäellä sijaitsee seurakunnan ainoa hautausmaa. Seurakuntakeskus sijaitsee osoitteessa Urheilutie 1. Keskuksessa toimivat Mäntsälän seurakunnan kirkkoherranvirasto, taloustoimisto, aikuistyön toimisto ja lähetystyön toimisto. Seurakuntakeskuksessa on seurakuntasali, kahvio ja alasali, joita käytetään tilaisuuksissa. Keskuskatu 11:ssä sijaitsevassa Ankkurissa toimii diakoniatoimisto ja siinä järjestetään toimintaa ja tapahtumia. Wanhassa on seurakunnan nuorisotyön toimisto, tiedotustoimisto ja lapsityön toimisto. Rakennus on ollut vuodesta 1988 lähtien seurakunnan nuorisotoiminnan keskus. Wanha on entinen seurakuntakoti ja se sijaitsee seurakuntakeskuksen vieressä osoitteessa Nordenskiöldintie 1. Kirkon vieressä osoitteessa Vanha Porvoontie 10 sijaitsee Koivulan kerhotalo, jossa järjestetään päiväkerhoja, lasten ja nuorten musiikkiryhmiä ja koululaisten iltapäiväkerhoa. Lisäksi rakennus on partion kokoontumispaikka. Hyökännummen kerhotalossa Etelä-Mäntsälän Hyökännummella järjestetään kerhoja, pyhäkoulua ja naisteniltoja. Se on myös partion kokoontumispaikka. Ahvenlammen leirikeskuksessa Metsälammen rannalla, viiden kilometrin päässä kirkolta, järjestetään leirejä ympäri vuoden.

Lisäksi seurakunta omistaa Ison-Pappilan, Pikku-Pappilan, Eläke-Pappilan, Puotilan ja Heissan kiinteistöt, eräkämppä Käpypirtin ja asunto-osakeyhtiöitä. Seurakunta myös harjoittaa maa- ja metsätaloutta.

Jäsen- ja osallistujamäärät

Mäntsälän asukkaista 76,4 prosenttia kuuluu Mäntsälän seurakuntaan eli seurakunnalla on 16 143 jäsentä (2016). Jumalanpalvelukseen osallistuttiin 20 999 kertaa vuonna 2015. 89,4 prosenttia Mäntsälän 15-vuotiaista on käynyt rippikoulun (2015).

Vuonna 2006 jäsenmäärä oli 15 716. Tuolloin 84,3 prosenttia kunnan asukkaista kuului kirkkoon. Vuonna 2006 jumalanpalvelukseen osallistui 18 912 henkeä, joten viikkoa kohden 2,3 prosenttia seurakunnan keskiväkiluvusta osallistui jumalanpalvelukseen.

Hallinto ja talous

Mäntsälän seurakunta kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espoon hiippakuntaan ja Tuusulan rovastikuntaan.

Joka neljäs vuosi järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Kaudella 2015–2018 Mäntsälän kirkkovaltuustossa on 27 jäsentä. Valtuusto valitsee kirkkoneuvoston, jonka toimikausi on kaksi vuotta. Mäntsälän kirkkoneuvostossa on kymmenen jäsentä. Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa Mäntsälän seurakunnan äänestysprosentti oli 19,7 % ja vuonna 2014 se oli 17,1 %.

Seurakunnan kirkollisvero on ollut 1,25 prosenttia vuodesta 1975 lähtien. Mäntsälän seurakunnalla ei ole velkaa (2016). Seurakunnalla on henkilökuntaa 46 henkeä, joista 8 on pappeja (2016).

Historia

1500-luvun lopulla Mäntsälä kuului neljään eri seurakuntaan, Hollolan, Janakkalan, Porvoon ja Sipoon seurakuntiin. Herman Onkimaan, Hirvihaaran, Mäntsälän, Nummisten, Soukkion, Sälinkään ja Sääksjärven asukkaat rakensivat Mäntsälän ensimmäisen kirkon vuonna 1585 ja palkkasivat ensimmäisen papin, Henrik Maununpojan, vuonna 1587. Hänen seuraajansa Sakari Tuomaanpoika mainitaan vuonna 1616 Mäntsälän kappalaisena. Tuona vuonna alueesta muodostettiin oma seurakunta erottamalla se Porvoon seurakunnasta. Ensimmäinen maininta Mäntsälän kirkkoherrasta on vuodelta 1627. Mäntsälän kirkkoherra sai apulaisekseen kappalaisen 1670-luvulla.

Mäntsälän seurakuntaan liitettiin Hautjärvi, Kaukalampi, Levanto ja Saari Hollolan seurakunnasta 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 1630-luvun loppupuolella tai viimeistään 1660-luvun puoleenväliin mennessä aiemmin Janakkalan seurakuntaan kuuluneet Nikinojan, Olkisten ja Sulkavan kylät liitettiin Mäntsälän seurakuntaan. Ohkola siirretiin Sipoon seurakunnasta Mäntsälän seurakuntaan vuonna 1698.

Mäntsälän seurakunta piti pitäjänkokouksia 1600-luvulta lähtien. Sen tehtävät ja kokousajat (kahdesti vuodessa) määriteltiin vuonna 1723. Vanhimmat säilyneet pitäjänkokousten pöytäkirjat ovat vuodelta 1751. 1800-luvun alusta lähtien seurakunnan taloutta hoitamaan valittiin erillinen kirkonisäntä. 1850-luvulle saakka kirkonisäntinä toimivat paikalliset säätyläiset. Erillinen kunnallishallinto perustettiin vuonna 1866.

Kirkkokuri

Seurakunta valvoi kristillisten tapojen ja sivellisyyden noudattamista kirkkokurilla. Kirkkoherra vastasi myös maallisista häpeärangaistuksista. Mäntsälän seurakunta sai silloin tällöin varoituksen, että seurakuntalaiset harjoittivat noituutta. Tällainen varoitus annettiin muun muassa vuonna 1738. Rovastintarkastuksessa vuonna 1777 taas todettiin, että harhaopit ja noituus olivat Mäntsälässä tuntemattomia. Vuoden 1822 rovastintarkastuksessa kruununnimismies Erik Anders Ingström ilmoitti, että seurakunnan nuorisossa ja palvelusväessä oli tavallista, että mentiin sunnuntai-iltaisin tansseihin ilman vanhempien tai isäntien lupaa. Tuomiorovasti kehotti pappeja nuhtelemaan heitä tästä hyvästä kinkereillä. Vuonna 1882 piispa Anders Johan Hornborg totesi vt. kappalainen Emil Murénille, että seurakunnassa oli juoppoutta muutamissa kylissä ja haureutta ”suuressa määrin”. Murénin mukaan ”näiden paheiden olevan luettavan muutamain turmeltuneitten henkilöittein syyksi ja että ne olivat ulkona totisesta seurakunnasta”. Hornborg ei uskonut, että syyllisiä oli vain muutama, ”koska äpärälapsiakin syntyy joka seitsemäs tahi kahdeksas lapsi”.

Vaivais- ja sairaanhoito

Mäntsälän seurakunta järjesti pitäjään vaivaishoidon 1740-luvulta lähtien. Varat kerättiin aluksi asettamalla kirkon eteiseen arkku, johon kukin toi viljaa varojensa mukaisesti. Vuonna 1777 Mäntsälässä oli kymmenen huollettavaa. 1790-luvulla toteutettiin ruotujärjestelmä, jossa kukin manttaali määrättiin maksamaan 12 kappaa viljaa omalle huollettavalleen. Koska kaikkia köyhiä ei voitu ruoduttaa, varoja kerättiin yhä myös vaivaiskassaan. Niitä jaettiin muutama kerta vuodessa. 1800-luvun alussa otettiin käyttöön huutolaisuus. Köyhäinhoito siirtyi seurakunnalta kunnalle, kun se perustettiin vuonna 1866.

1700-luvulla papit ja lukkarit olivat käytännössä vastuussa Mäntsälän sairaanhoidosta. Seurakunta on hankkinut vuonna 1777 omistukseensa Johan Haartmanin lääkärikirjan Tydelig Underrättelse Om de Mäst Gångbara Sjukdomars Kännande och Motande vuodelta 1765 ja ilmeisesti samoihin aikoihin myös Joh. Andr. Dareliuksen lääke- ja hoitokirjan Socken-Apothek och någre hus-curer vuodelta 1760. Vuonna 1816 pitäjänkokous perusti Mäntsälään rokotustoimikunnan, jonka puheenjohtaja oli kirkkoherra Anders Johan Asp. Vielä 1900-luvulla seurakunnalla oli töissä tuberkuloosihoitajatar ja 1900-luvun puolivälinkin jälkeen diakonissojen käytössä olivat lääkelaukku ja verenpainemittari.

Koulutus

Mäntsälän vanhin säilynyt lastenkirja, jonka avulla seurattiin lukutaidon ja kristinopin tuntemusta, alkaa vuodesta 1753. Vuonna 1782 pitäjänkokous asetti rangaistukset lukutaidon ja kristinopin puutteellisesta osaamisesta. Seurakunta alkoi perustamaan sunnuntaikouluja 1850-luvulla. Rovasti Abraham Ehnroos kuoli lapsettomana vuonna 1863 ja määräsi testamentissaan puolet omaisuudestaan Mäntsälään perustettavaa kansakoulua varten. Koulu aloitti vuonna 1869 ja kunta tuki sitä ensimmäisten viiden vuoden ajan. Koulu oli aluksi Porvoon tuomiokapitulin alaisuudessa ja sen esimiehenä ja johtokunnan puheenjohtajana toimi Ehnroosin seuraaja, rovasti Carl Edvard Aspelund. 1880-luvun lopulta lähtien Mäntsälään kyliin alettiin perustaa yksityisiä kansakouluja. 1890-luvulla seurakunta perusti kiertokoulun, joka toimi suppeampani niissä kylissä, joissa oli jo kansakoulu. Vuonna 1916 seurakunnan kiertokoulun tehtäväksi määrättiin opettamaan lapset lukemaan, totuttamaan seuraamaan opetusta ja noudattamaan koulujärjestystä. Ne toimivat siis eräänlaisina esikouluina. Mäntsälän seurakunnan kiertokoulu lopetti toimintansa vuonna 1931, minkä jälkeen seurakunnalle jäi opetus pyhäkoulussa ja rippikoulussa.

Kirkkoherrat Mäntsälän ensimmäiset papit olivat kappalaisia. 1620-luvulta lähtien seurakunnalla on ollut oma kirkkoherra. Seurakuntaa ovat johtaneet seuraavat papit: Henrik Magni (Henrik Maununpoika) 1587 – n. 1614 Zacharias Thomae (Sakari Tuomaanpoika) 1616 – n. 1641 Petrus Michaelis (Pietari Mikonpoika) Kepper 1640–1651 Henrik Jaakonpoika Stichaeus 1653–1660 Jacobus Magni (Jaakko Maununpoika) Insulanus 1663–1689 Johan Stichaeus 1689–1705 Erik Broserus 1707–1730 Georg Fortelius 1732–1739 Johan Elg 1741–1749 Anders Molander 1750–1776 Isak Wallenius 1778–1805 Anders Johan Asp 1807–1825 Abraham Ehnroos 1828–1863 Carl Edvard Aspelund 1865–1902 Bengt Adolf Broms 1904–1916 Kustaa Hallio 1916–1936 Vilho Vuorela 1938–1954 Anshelm Mikkonen 1955–1957 Kalle Tanska 1958–1971 Jaakko Leinonen 1971–1999 Mikko Seppälä 1999–2022 Tarja Meijer 2022–

Kappalaiset Mäntsälän kirkkoherraa on tehtävässään avustanut 1670-luvulta lähtien kappalainen. Mäntsälän kappalaiset ovat: Johan Stichaeus 1674–1689 Aksel Insulanus 1689–1691 Jakob Insulanus nuor. 1691–1715 Claudius Broserus 1715–1721 Gunnar Almen 1721–1734 Jakob Insulanus nuorin 1734–1776 Jakob Ferrin 1776–1790 Anders Johan Asp 1793–1807 Henrik Lindberg 1808–1825 Henrik von Pfaler 1829–1831 Erik Niklander 1831–1841 Anders Nord 1843–1860 Johan Lönnroth 1861–1880 Emil Murén 1885–1891 Viktor Nyberg 1893–1918 Anshelm Mikkonen 1920–1955 Pentti Palonen 1956–1958 Armas Oinaala 1958–1961 Olavi Turja 1961–1966 Matti Vuolanne 1966–1971 Kari Orre 1971–2010 Nykyiset kappalaiset ovat Päivi Laalo ja Riikka Pajunen.

Lähteet

• Blåfield, Martti & Hyvönen, Heikki & Knapas, Marja Terttu: Gloria In Excelsis Deo – Mäntsälän kirkon historiaa. Mäntsälän seurakunta, 1991. ISBN 952-90-3537-3.
• Seurakunnan oma sivusto Mäntsälän seurakunta.