Ulrika Möllersvärd

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ulrika Ottiliana Möllersvärd (1791 Mäntsälä – 1878 Helsinki) oli suomalainen keisarillinen hovineiti. Hänet tunnetaan erityisesti suhteestaan keisari Aleksanteri I:een. Mika Waltari on kuvannut Möllersvärdin ja Aleksanteri I:n suhdetta romaanissaan Tanssi yli hautojen.

Möllersvärdin vanhemmat olivat varamaaherra, majuri Carl Adolf Möllersvärd (1744–1828) ja tämän ranskalaissyntyinen puoliso Maria Charlotta L'Estrade (1756–1823). Hän syntyi perheen seitsemäntenä lapsena, mutta hänen jälkeensä perheeseen syntyi vielä pikkuveli Gustaf Reinhold. Möllersvärdit olivat muuttaneet Tukholmasta Suomeen Kustaa III:n Venäjän-sodan jälkeen. Äiti Maria Charlotta L'Estrade tunnettiin jo Tukholmassa kaunottarena, jota kuuluisa ruotsalainen runoilija Bengt Lidner palvoi runoissaan "jumalaisena Charlottena". Möllersvärdit asettuivat Suomessa suvun omistamaan Mäntsälän kartanoon, josta he alkoivat käyttää hienompaa nimeä Möllershof. Bengt Lidner viihtyi usein kartanossa Möllersvärdien vieraana, ja paikallisen perimätiedon mukaan Lidner olisi ollut Ulrikan isä.

Maaliskuun lopussa 1809 maaherra Möllersvärd lähti Porvoon valtiopäiville, ja hän otti mukaansa sekä puolisonsa että kaksi tytärtään, Ulrikan ja Maria Lovisan. Valtiopäivien avajaistanssiaisissa 28. maaliskuuta keisari Aleksanteri I pyysi 18-vuotiaan Ulrika Möllersvärdin parikseen kiihkeään venäläiseen katrilliin. Möllersvärd suostui tanssiin häkeltyneenä, ja keisari piti häneltä pudonnutta silkkiviuhkaa tanssiaisten loppuun saakka rinnassaan. Vasta poistuessaan tanssisalista keisari luovutti viuhkan takaisin Möllersvärdille ja kumarsi tälle syvään. Keisari ilmoitti myös tulevansa Möllershofiin vierailulle huhtikuun alussa. Tapaus herätti valtiopäivien yleisössä suurta huomiota.

Huhtikuinen Aleksanteri I:n vierailu Möllershofissa oli Mäntsälässä suuri paikallinen tapahtuma. Keisarin ja Möllersvärdin välille syntyi vierailun aikana romanttinen suhde, mutta suhteen syvyyttä ei tunneta tarkemmin. Paikallisen perimätiedon mukaan keisarin ja Möllersvärdin makuuhuoneet olivat vierekkäin, ja huoneita yhdisti väliovi. Aamulla keisarin ja Möllersvärdin tiedetään myös puolijulkisesti suudelleen toisiaan.

Waltarin romaanin mukaan Möllersvärd olisi tavannut keisarin vielä toisen kerran heinäkuussa 1809, Porvoon valtiopäivien päättäjäisten yhteydessä. Keisari muisti Möllersvärdejä vielä myöhemmin lähettämällä Ulrikalle timanttikoristeisen rintasoljen, hänen sisarelleen Maria Lovisalle norsunluisen kamman, heidän isälleen sormuksen ja tämän puolisolle rintasoljen. Pari vuotta myöhemmin, keväällä 1811 Möllersvärd nimitettiin hovineitsyeksi Hänen Majesteettinsa keisarinna Elisabetin hoviin.

Möllersvärd vihittiin vuonna 1813 avioliittoon kenraalimajuri Odert Reinhold von Essenin kanssa. Avioliitto oli kuitenkin järjestetty naimakauppa, joka ei ollut lainkaan Möllersvärdin mielen mukainen ja purettiin jo vuotta myöhemmin. Möllersvärd asettui sittemmin asumaan Porvooseen, eikä avioitunut enää uudelleen. Hän kuoli 87-vuotiaana veljensä tyttären Aurora Linderoosin luona Helsingissä, mutta hänet on haudattu Porvooseen.

Mika Waltarin romaanin pohjalta tehty T.J. Särkän ohjaama elokuva Tanssi yli hautojen sai ensi-iltansa 1950. Elokuvassa Ulla Möllersvärdinä esiintyy Eila Peitsalo ja keisarina Leif Wager.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]