Knut de la Chapelle
| Knut de la Chapelle | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. marraskuuta 1888[1] Mäntsälä |
| Kuollut | 3. marraskuuta 1934 (45 vuotta) |
| Arvonimi | vapaaherra |
Knut Richard de la Chapelle (10. marraskuuta 1888 Mäntsälä – 3. marraskuuta 1934) oli suomalainen vapaaherra, joka omisti Mäntsälän Saaren kartanon 1916–1934. Hän jatkoi isänsä Richard Casimir de la Chapellen perustaman Saaren Tulitikkutehtaan toimintaa.[2]
Sisällissodan aikana punaiset valtasivat Saaren kartanon ja Knut de la Chapelle ja hänen sisarensa pakenivat Porvooseen. Matkalla de la Chapelle tutustui tulevaan puolisoonsa Anni Erichiin, jonka kanssa hän meni naimisiin vuonna 1919.[2] Knut ja Anni de la Chapelle olivat suosittuja työväkensä keskuudessa. He panostivat työväkensä hyvinvointiin, kannustivat näiden lapsia opiskelemaan ja rakennuttivat kartanon ja tehtaan työntekijöille seurantalon, jossa oli muun muassa kirjasto ja lukusali. De la Chapelle rakennutti myös Saaren kartanon nykyisen vuonna 1929 valmistuneen päärakennuksen, jonka suunnittelijaksi hän valitsi arkkitehti Jarl Eklundin. Samaan aikaan valmistui myös kartanon autotalli, joka on edelleen olemassa. De la Chapelle tunnettiin autoilijana ja hänen keltainen Mercedes-Benz oli paikkakuntalaisille tuttu.[2] Knut ja Anni de la Chapellen ainoa poika Curt Richard syntyi uudessa päärakennuksessa vuonna 1929.[3]
De la Chapelle kuului Mäntsälän suojeluskunnan esikuntaan ja hän majoitti Mäntsälän kapinan aikaan 1932 Saaren kartanossa Lapuan liikkeen johtohenkilöitä, muun muassa Vihtori Kosolan.[4] Anni de la Chapellen ensimmäinen puoliso oli Mikko Erich, jonka Ohkolan työväentalolla järjestetystä puhetilaisuudesta kapina sai alkunsa.[3] Mäntsälän Jokelanseudun Latoteatteri teki aiheesta vuonna 2005 kesänäytelmän ”Sydänten kapina”, jonka käsikirjoitti Kirsti Manninen.[5]
De la Chapelle joutui taloudellisiin vaikeuksiin epäonnistuneiden sijoitusten ja kalliiden rakennustöiden vuoksi. Hän kuoli lyhyen sairauden jälkeen vuonna 1934. Ruotsalainen trusti kaappasi tulitikkutehtaan ja kartanon irtaimistoa, karjaa sekä maatalouskoneita myytiin useassa huutokaupassa. Saaren kartano myytiin kesällä 1935 asutushallitukselle.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Knut Richard de la Chapelle 27.7.2005. Anneli Kotisaari. Viitattu 21.12.2019.
- ↑ a b c Vauhkonen, Heli: Saaren kartano on ollut maanviljelyksen edelläkävijä jo vuosisatoja 20.6.2016. Uudenmaan liitto. Arkistoitu 25.4.2019. Viitattu 25.4.2019.
- ↑ a b c Kartanot 7.1.2019. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 25.4.2019. Viitattu 25.4.2019.
- ↑ 10 – Saaren kartano Mäntsälän kotiseutupolut. Mäntsälä-Seura. Viitattu 25.4.2019.
- ↑ Mäntsälän kapinan perimmäiset syyt 27.7.2005. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 25.4.2019.