Saaren kartano (Mäntsälä)
Saaren kartano on Mäntsälässä sijaitseva kartano, jossa toimii Mäntsälän maatalousoppilaitos. Päärakennus edustaa italialais-pohjoismaista tyyliä. Arkkitehti Jarl Eklund suunnitteli kartanon vuonna 1927, ja se valmistui 1930[1]. Kartano on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.[1]
Kartano päätyi Sederholmin suvun omistukseen 1700-luvun loppupuolella. Maanviljelijä Carl Albrecht Sederholm ja hänen jälkeläiset omistivat kartanon. De la Chapellen suku osti kartanon Sederholmin suvulta vuonna 1884.[2] Kartanossa on aikoinaan toiminut vapaaherra Richard Casimir de la Chapellen omistama Saaren Tulitikkutehdas. 1900-luvun alussa tuhatkunta ihmistä sai Mäntsälässä elantonsa tulitikkuteollisuudesta, joka kattoi kolmanneksen koko maan tulitikkutarpeesta. Tulitikkutehtaasta on enää palaneet rauniot jäljellä. Kartanon historia sivuaa myös Mäntsälän kapinaa.[3] Tehtaan toimintaa jatkanut de la Chapellen poika Knut de la Chapelle kuoli velkaantuneena. Tulitikkutehtaan toiminta päättyi, kun ruotsalaisen Ivar Kreugerin omistama Svenska Tändsticks Aktiebolaget osti maailmanlaajuisen monopolin saadakseen tehtaan salanimellä Saaren tulitikku ja tuhosi koneet.
Vararikkoon menneestä kartanosta suunniteltiin tasavallan presidentin kesäasuntoa. Talvisodan puhjettua suunnitelmat menivät jäihin, ja sotien jälkeen kartanosta tuli ensin invalidien kuntoutus- ja koulutuspaikka ja myöhemmin maatalous-, puutarha-, luonto- ja ympäristöalan koulutuspaikka, jonka nimi nykyisin on Keski-Uudenmaan ammattiopisto Mäntsälä, Saaren kartano.[4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Saaren kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Blåfield, Martti & Heikkilä, Terttu: Mäntsälän Saaren kartano. Mäntsälan kunta, 1990.
- ↑ Jukka Sihvonen: Syttyy miten sattuu – Tulitikkuja etsimässä, s. 125. TM, Tekniikan maailma 18/09
- ↑ Saaren kartanon historia, Keuda[vanhentunut linkki]
- ↑ Päijät-Hämeen Museo[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tasavallan presidentin uusi palatsi?, Suomen Kuvalehti, 24.08.1935, nro 34, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Palatsi, jolle ei ole keksitty käyttöä. Saaren kartanon päärakennus presidentin viikonloppulinnaksi, Kuva, 26.10.1938, nro 22, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot