Ridasjärvi (järvi)

Ridasjärvi
Näkymä Ridasjärvelle lintutornista, elokuu 2018
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Hyvinkää
Koordinaatit	60°38′31″N, 24°59′05″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Keravanjoki
Järvinumero	21.094.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	81,3 m
Rantaviiva	7,246 km
Pinta-ala	2,96568 km²
Tilavuus	0,00231896 km³
Keskisyvyys	0,78 m
Suurin syvyys	2,56 m
Valuma-alue	84 km²
Saaria	ei saaria
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Ridasjärvi on Uudellamaalla Hyvinkäällä Ridasjärven kylällä sijaitseva järvi, joka kuuluu Vantaanjoen vesistöön. Järvi on tunnettu lintujärvi, jolla on Natura 2000-status. Järvi on matala ja se on hiljalleen kasvamassa umpeen.

Maantietoa

Järven pinta-ala on 297 hehtaaria eli 3,0 neliökilometriä. Se on muodostunut Ridasjärven kylää seuraavan harjanteen ja toisen Ahdenkalliolta Nyryyn seuraavan moreenharjanteen välissä olevaan painateeseen . Järven ympäristö on edelleen soistunutta tai suota, vaikka kauempana suot on raivattu peltomaaksi. Suurimpia suoalueita ovat luoteispuolella sijaitseva Ridassaarensuo ja eteläpuolella Järvisuo, joissa on molemmissa laajoja avosuon alueita. Järvi on 2,3 kilometriä pitkä, 1,7 kilometriä leveä ja se on muodoltaan lähes pyöreä. Järvessä ei ole kartan mukaan yhtään saarta.

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 2,3 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0023 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 0,8 metriä ja suurin syvyys on 2,6 metriä. Syvin kohta sijaitsee yllättävästi aivan koillisrannassa, missä on ruoppaamalla avattu rantaan avovedenkaistale. Muualla järvi on lähes tasapohjainen.

Järven rantaviivan pituus on 7,2 kilometriä. Suurin osa järven rannoista ovat luonnontilasta suomaata. Järven itärannoilla kasvaa metsää ja sinne on rakennettu kymmenen vapaa-ajan asuntoa ja muutama kiinteä asunto. Niille johtaa tiet yhdystieltä 1403. Yhdystietä seuraa Ridasjärven kyläraitti.

Luontoarvoja

Vedenlaatu

Järven vedenlaatu on tyydyttävä. Heikkoon arosanaan vaikuttaa osaltaan soilta tuleva humuskuormitus, joka värjää veden punertavaksi. Tällaisia järviä kutsutaan dystrofisiksi eli humusjärviksi. Veden väriluku on yleensä suurempi kuin vertailuarvo 60 milligrammaa platinaa litrassa vettä (mg Pt/l). Väriluku vaihtelee säiden mukaan ja esimerkiksi vuonna 2005 se oli 200 mg Pt/l. Ojien mukana tulee myös pelloilta ja metsistä liukenevat ravinteet ja Aulinjokeen lasketut Ridasjärven kylän puhdistetut jätevedet. Veden fosforipitoisuus on kesäisin varsin korkea 60–120 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l), mutta onneksi vuosien keskiarvoa laskee talven matalammat arvot. Fosforipitoisuuksien perusteella järvi on ilmoitettava rehevöityneiden järvien luokkaan. Rehevöityminen näkyy planktonin ja vesikasvillisuuden määrissä. Planktonin lehtivihreää esiintyy 10–20 µg/l ja järven koko vesiala on erityyppisten vesikasvien valtaamaa.

Järven tilaa tarkkaillaan säännöllisesti. Järven läpivirtausta on lisätty vuodesta 1989 lähtien Päijänne-tunnelista otetulla lisäjuoksutuksella, jolloin vesi on vaihtunut enemmän. Lisäksi järven luusuassa on Keravanjoessa pohjapato, jolla järven vedenpintaa on keinotekoisesti nostettu vähän. Tämä on parantanut järven vedenlaatua eri tavoin, mikä on ollut tarkoituskin. Vesi on kirkastunut, sen happamuustaso on noussut (pH-arvo) ja vedessä esiintyvät ravinnepitoisuudet ovat lähes puolittuneet verrattuna 1980-luvun tilanteeseen. Järven vesikasvillisuutta on seurattu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenillä. Seurannan tuloksien mukaan kuvatut toimenpiteen on vaikuttanut vesikasvillisuuden lajisuhteisiin ja määrään. Järven trendi eli umpeenkasvaminen on kuitenkin edelleen käynnissä.

Natura-alue

Järvi kuuluu osana Ridasjärven, Järvisuon ja Ritassaarensuon muodostamaa kokonaisuutta, joka kuuluu Natura 2000-ohjelmaan nimellä Järvisuo–Ridasjärvi (FI0100052, 686 hehtaaria). Ridasjärvi on mataluutensa, kasvillisuutensa ja rehevöitumisensä vuoksi tunnettu lintujärvi, joka on suojeltu nimenomaa lintuvesistönä. Järveä ympäröivät suoalueet ovat alkuperäisinä säilyneitä kermikeitaita ja ne kuuluvat soidensuojelualueeseen, joka on rauhoitettu vuonna 1981. Yhdessä nämä muodostavat Natura-alueen, jolle on vuonna 2002 valmistunut käyttö- ja hoitosuunnitelma.

Tavanomaisten lintulajien lisäksi järvellä tavataan säännöllisesti pikkulokkeja, jotka pesivät naurulokkiyhdyskunnan suojissa. Harvalukuisina järvellä pesii harmaahaikara, ruskosuohaukka, mustakurkku-uikku ja luhtahuitti. Suoalueen harvinaisuuksia ovat luumittari, muurainhopeatäplä ja rämelehtimittari.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Vantaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 21) Keravanjoen valuma-alueella (21.09), jonka Ridasjärven valuma-alueeseen (21.094) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 81,3 metriä mpy.

Järvi kuuluu Vantaanjoen latvavesistöihin ja se saa pääosan vedestään omalta Ridasjärven valuma-alueelta. Tärkein tulojoki on Sykäristä (196 hehtaaria) itärantaan laskeva Aulinjoki. Muita suuria ojia ovat pohjoisrantaan laskeva Panninjoki, johon yhtyy ojat Hyvinkään kaupungin itäreunalla sijaitsevilta soilta, ja järven lounaisrantaan laskeva Parikkaanoja. Muita valuma-alueella sijaitsevia järviä ovat vain Sykäriin laskeva Tervalampi (3 hehtaaria) ja kaukaisempi Tynnyrilampi (1 hehtaari). Järven erikoisuus on sen saama lisäveden juoksutus Päijänne-tunnelista.

Järven laskujoki on sen eteläpäästä lähtevä Keravanjoki, joka yhtyy Vantaan Tapaninvainiolla Vantaanjokeen ja laskee sitten Itämereen Viikinrannassa Suomenlahden Vanhakaupunginselkään.

Katso myös

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista

Lähteet

• Heikkinen, Erika (toim.): Hyvinkään ympäristön tila 2010. Hyvinkään kaupunki, 2010. ISBN 978-951-97368-9-1. Teoksen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ridasjärvi (järvi) Wikimedia Commonsissa