Muurainhopeatäplä
Sivulta puuttuu | Muurainhopeatäplä | ||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||||
| Boloria freija (Thunberg, 1791)[1] |
||||||||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||||
Muurainhopeatäplä (Boloria freija) on hyvin harvinainen rämeillä esiintyvä täpläperhoslaji.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Muurainhopeatäplän siipien kärkiväli on koiraalla keskimäärin noin 35 mm ja naaralla 37 mm. Laji on tyypillisen pienen hopeatäplän näköinen, mutta lähilajeista sen erottaa muun muassa ulospäin kaartuvasta etusiipien ulkoreunasta ja takasiipien alapintojen mustasta sahanteräkuviosta.[1]
Levinneisyys ja lentoaika [muokkaa]
Muurainhopeatäplä on pohjoinen laji, joka esiintyy Fennoskandiassa ja Baltian maissa. Idässä sen levinneisyys ulottuu Pohjois-Siperian kautta aina Japaniin asti. Lajin lentoaikaa Suomessa on loppukevät ja alkukesätoukokuun loppupuolelta kesäkuun puoleen väliin. Lapissa lentoaika alkaa vasta juhannuksena ja päättyy heinäkuun puolessa välissä. Eteläisessä Suomessa laji on taantunut.[1]
Elinympäristö ja elintavat [muokkaa]
Muurainhopeatäplä on soiden perhonen. Suomen eteläosissa sitä tavataan ainoastaan rämeillä, mutta Lapissa myös koivuvyöhykkeen suomaiset alueet ja kosteat tunturiniityt ovat lajin elinaluetta. Laji talvehtii täysikasvuisena toukkana.[1]
Ravintokasvi [muokkaa]
Toukat käyttävät ravinnokseen muurainta, isokarpaloa (Vaccinium oxycoccos), riekonmarjaa (Arctostaphylos alpinus) ja harvoin juolukkaa (Vaccinium uliginosum).[1]
