Isokarpalo

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isokarpalo
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Kanervakasvit Ericaceae
Suku: Puolukat Vaccinium
Laji: oxycoccos
Kaksiosainen nimi
Vaccinium oxycoccos
L.
Katso myös
  Isokarpalo Wikispeciesissä

  Isokarpalo Commonsissa
Suolta poimittuja karpaloita sankossa.

Isokarpalo (Vaccinium oxycoccos) on puolukoihin (Vaccinium) kuuluva punakukkainen ja -marjainen, aina vihanta varpu. Se kasvaa sekä Euraasian että Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Suomessa se on lähes koko maassa varsin yleinen alkuperäiskasvi, vain Pohjois-Lapissa harvinainen. Se kasvaa runsaimmillaan ja varsinkin parhaiten marjovana erilaisilla, monesti melko märilläkin nevoilla. Vaikka se kasvaa myös rämeillä ja korvissa, marjasadot jäävät siellä paljon pienemmiksi. Sitä syövät esimerkiksi kurjet ja riekot. Isokarpaloa muistuttava toinen Suomen soilla kasvava karpalo on pikkukarpalo (Vaccinium microcarpum).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ulkonäkö ja koko

Karpalo on suikerteleva varpu jonka versot matavat pitkin maata. Pareittain kasvavat lehdet ovat aina vihantia, kapeansoikeat, vaaleanpunaiset kukat kohoavat irti maasta parisenttisen kukkavarren päähän.[1] Suuret marjat ovat kypsyttyään tummanpunaiset.

[muokkaa] Muita nimiä

Karpalo, karpele, kalpare, kurjenmarja, kirsimarja ja narinruoho.

[muokkaa] Hyötykäyttö

Karpalo on pohjoisten alueiden marja. Tiedot sen terveellisyydestä ja rohtokäytöstä ovat peräisin pääasiassa Venäjältä. Siellä sitä on käytetty lääkkeeksi vatsan happohäiriöissä ja kuumetaudeissa sekä munuais- ja rakkotulehduksissa.

Pohjois-Amerikan intiaanit tunsivat myös karpalon hyvin, ja esittelivät sen uudisasukkaille Massachussetsissa. Vähitellen karpalohillosta tuli olennainen osa periamerikkalaista Kiitospäivän ateriaa tai jouluateriaa. Karpalo on kasvanut Skotlannissa, mutta hävinnyt sieltä lähes tyystin sopivien kasvupaikkojen tuhouduttua.

Karpaloa viljellään Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Baltian maissa. [2] Se on hyvä hyötymarja, jonka maku paranee pakkasten jälkeen. Karpalo poimitaan myöhään syksyllä tai varhain keväällä. Marjat säilyvät yli talven varastossa vaikka siltään. Karpalosta valmistetaan mehua ja muita juomia, hyytelöä, sosetta ja nektaria.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Arne Anderberg: Den virtuella floran Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 24.7.2007. (ruotsiksi)
  2. ↑ Henriette's Herbal

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Isokarpalo
Henkilökohtaiset työkalut