Täpläperhoset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Täpläperhoset
Amiraali (Vanessa atalanta)
Amiraali (Vanessa atalanta)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset
Nymphalidae
Rafinesque, 1815
Alaheimot[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Täpläperhoset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Täpläperhoset Commonsissa

Täpläperhoset (Nymphalidae) on päiväperhosten (Papilionoidea) runsaslajinen heimo, jonka lajeja esiintyy arktisilta alueilta tropiikkiin. Lajeja tunnetaan yli 6 000 yhteensä 11 alaheimossa. Heimoon kuuluu monia tunnetuimpia perhosia, kuten nokkosperhonen, amiraali ja monarkkiperhonen.[2] Suomessa täpläperhosia on tavattu 61 lajia, joista muutama harhailijoina.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täpläperhoset ovat yleensä keskikokoisia tai suuria. Siipien yläpinnan väritys on usein kirkas ja huomiota herättävä, mutta joukossa on myös siiviltään läpinäkyviä lajeja. Siipien alapinnalla on usein naamioiva suojaväri. Siipien kirkkailla väreillä on ennen kaikkea saalistajia varoittava merkitys, sillä heimon lajit ovat yleensä joko pahanmakuisia tai myrkyllisiä. Etenkin varhain keväällä lentävillä lajeilla värityksellä on merkitystä myös auringon lämmön keräämisessä. Täpläperhosten siipikuvioinnissa on ryhmälle tunnusomainen, useista poikkiviiruista ja silmätäplistä muodostuva kaava.[3]

Nokkaperhosten (Libytheinae) alaheimoa lukuunottamatta täpläperhosten molemmilla sukupuolilla etummainen raajapari on lyhyt ja kävelyyn kelpaamaton. Naaraat käyttävät tynkämäisiä eturaajojaan munimispaikan tunnusteluun, mutta koiraat eivät luultavasti käytä eturaajojaan lainkaan. Tunnusomaisena piirteenä tuntosarvien alapinnalla on kolme pitkittäisharjannetta ja naaraan munanasettimeen liittyy muilta perhosryhmiltä puuttuva von Sieboldin elin. Koiraat etsivät parittelukumppania joskus jopa kilometrien pituisilla partiointilennoilla.[2][4] Toukat ovat karvaisia tai piikkisiä.

Muun muassa banaanilla ja kookospalmulla elävien kaarnasiipien (Brassolis) ja pöllökkäiden (Caligo) lajeja sekä muutamia kaposiipilajeja lukuunottamatta täpläperhosiin ei kuulu mainittavia viljelykasvien tuholaisia.[4]

Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin hopeatäplät luettiin omaan alaheimoonsa (Argynniinae), mutta varsinkin toukkien rakenteiden samankaltaisuuksien perusteella ne luetaan nykyään kaposiipien kanssa samaan aurinkoperhosten alaheimoon (Heliconiinae).[1][2][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen (toim.): Perhosten lumo - Suomalainen perhostieto. Suomen Perhostutkijain Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kari Nissinen: Lennä, safiirisoturi – maailman päiväperhoslajien suomenkielinen nimistö. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale oy, 2013. ISBN 978-952-67544-2-0. s. 90–301
  2. a b c Mikkola, Murtosaari & Nissinen (toim): Perhosten lumo, s. 241–242
  3. Malcolm Scoble: The Lepidoptera: Form, Function and Diversity. Oxford University Press 1995 ISBN 978-0198549529
  4. a b J. L. Carpinera: "Encyclopedia of entomology" Springer 2008 ISBN 978-1-4020-6242-1
  5. Nymphalidae Rafinesque, 1815 ITIS. 2009. Viitattu 12.11.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]