Amiraali (perhonen)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amiraali
Admiral-06-2009-001.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Aitotäpläperhoset Nymphalinae
Tribus: Nymphalini
Suku: Amiraalit Vanessa
Laji: atalanta
Kaksiosainen nimi
Vanessa atalanta
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Amiraali (perhonen) Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Amiraali (perhonen) Commonsissa

Amiraali (Vanessa atalanta) on värikäs täpläperhosten heimoon kuuluva päiväperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amiraalin siipien kärkiväli on noin 5–6 cm. Amiraali on yläpuolelta huomiota herättävä perhonen, taustaväri on musta, jossa on oransseja nauhoja ja valkoisia täpliä. Alapuolelta lajin siivet ovat harmaan, ruskean ja sinisen kirjomat. Takasiipien alapinnalla on kuviointi, joka näyttää numeroilta 980 tai 986. Lennossa laji näyttää mustalta.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amiraalilla on vakituinen kanta Suomessa vain satunnaisesti talvehtimisen kannalta edullisina vuosina. Laji on kosmopoliitti vaeltaja, joka lentää pitkiäkin matkoja.

Amiraali lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä toukokuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle. Voi esiintyä vaeltajana kesällä muinakin aikoina.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amiraali elää kulttuuriympäristöissä, pihapiireissä, puutarhoissa ja joutomailla. Mikäli amiraalilla on kanta Suomessa, keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat syksyllä toisen sukupolven aikuisina. Aikuinen yksilö lentää talveksi etelään, se ei kestä Suomen talvea.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amiraalin toukat ovat oligofageja ja syövät mm. nokkosta ja ohdakkeita. Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa. Amiraalit saattavat myös syödä puiden mahlaa tai mädänneiden hedelmien käynyttä mehua.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]