Ensio Siilasvuo
Wikipedia
Sivulta puuttuu | Ensio Siilasvuo | |
|---|---|
| 1. tammikuuta 1922 –10. tammikuuta 2003 (81 vuotta) | |
 |
|
| Syntymäpaikka | Helsinki |
| Kuolinpaikka | Kauniainen |
| Maa tai osapuoli | Suomi |
| Palvelusvuodet | 1939–1979 |
| Ylin sotilasarvo | kenraali |
| Komentajuudet | JR11 esikuntap. Lapin sota Suomen YK-komppania 2:n päällikkö Suezilla 1957 Suomen YK-pataljoona 2 Kyproksella 1964–1965 UNTSO 1970–1976 YK:n UNEF II 1973–1975 YK:n Lähi-idän joukkojen pääkoordinaattori 1975–1979 |
| Osallistuminen sotiin ja taisteluihin |
talvisota, jatkosota Kiestingin ja Uhtuan suunnilla sekä Kannaksella Lapin sota Tornion maihinnousu |
| Korkeimmat kunniamerkit | Suomen Leijonan suurr. Vapaudenristi III miekkojen kera. Vapaudenristi IV tammenlehvien kera |
| Sukulaissuhteet | isä: Hjalmar Siilasvuo |
| Siviiliammatti | valtiotieteiden tohtori hc. |
Pehr Hjalmar Ensio Siilasvuo (vuoteen 1936 Strömberg) (1. tammikuuta 1922 – 10. tammikuuta 2003) oli suomalainen kenraali ja sotainvalidi. Hän toimi rauhanturvaajana muun muassa Lähi-idässä. 6. lokakuuta 1998 Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ylensi hänet täyden kenraalin arvoon. Samana päivänä 25 vuotta aiemmin oli alkanut Yom Kippurin sota, jonka jälkiselvittelyissä hänellä oli ollut historiallinen osuus.selvennä Siilasvuo kuoli 10. tammikuuta 2003 Kaunialan sotavammasairaalassa. Hänet on haudattu Oulun hautausmaalle sankarihauta-alueen läheisyyteen isänsä kenraali Hjalmar Siilasvuon viereen.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ensio Siilasvuo Wikimedia Commonsissa- Ensio Siilasvuon muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Kenraali rauhan palveluksessa
- Mikko Uola: Siilasvuo, Ensio (1922–2003) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 8.5.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
