Ensio Siilasvuo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ensio Siilasvuo
1. tammikuuta 1922 –10. tammikuuta 2003 (81 vuotta)
Ensio Siilasvuo.jpg
Syntymäpaikka Helsinki
Kuolinpaikka Kauniainen
Maa tai osapuoli Suomi
Palvelusvuodet 1939–1979
Ylin sotilasarvo kenraali
Komentajuudet JR11 esikuntap. Lapin sota Suomen YK-komppania 2:n päällikkö Suezilla 1957
Suomen YK-pataljoona 2 Kyproksella 1964–1965
UNTSO 1970–1976
YK:n UNEF II 1973–1975
YK:n Lähi-idän joukkojen pääkoordinaattori 1975–1979
Osallistuminen sotiin
ja taisteluihin		 talvisota, jatkosota Kiestingin ja Uhtuan suunnilla sekä Kannaksella Lapin sota Tornion maihinnousu
Korkeimmat kunniamerkit Suomen Leijonan suurr.
Vapaudenristi III miekkojen kera.
Vapaudenristi IV tammenlehvien kera
Sukulaissuhteet isä: Hjalmar Siilasvuo
Siviiliammatti valtiotieteiden tohtori hc.

Pehr Hjalmar Ensio Siilasvuo (vuoteen 1936 Strömberg) (1. tammikuuta 1922, Helsinki – 10. tammikuuta 2003, Kauniainen) oli suomalainen kenraali ja sotainvalidi. Hän toimi rauhanturvaajana muun muassa Lähi-idässä.

Siilasvuo valmistui luutnantiksi Kadettikoulusta jalkaväkilinjalta juuri ennen jatkosotaa 1941, Sotakorkeakoulusta 1952 sekä valtakunnalliselta maanpuolustuskurssilta 1965. Hän haavoittui kahdesti jatkosodan aikana. Sodan jälkeen hän toimi JR 1:ssä kouluttajana ja komppanianpäällikkönä 1945-1950. Sotakorkeakoulun jälkeen hän toimi toimistoupseerina Oulun sotilaspiirin esikunnassa 1953-1955. Rovaniemen sotilaspiirin esikunnan toimistopäällikkönä hän oli 1956-1957.

Vuonna 1957 Siilasvuo sijoitettiin suomalaisen YK-komppanian päälliköksi Suezille. Pohjanmaan jääkäripataljoonan pataljoonaupseerina hän toimi 1958. YK:n sotilastarkkailijana Libanonissa hän työskenteli myöhemmin vuonna 1958. Hänet sijoitettiin sotilasasiamieheksi Varsovaan vuosiksi 1959-1961. 3. divisioonan esikunnassa Kouvolassa hän palveli osastopäällikkönä 1962-1964. Suomalaisen YK-pataljoonan komentajana Kyproksella hän oli 1964-1965. Tämän jälkeen hän opetti Sotakorkeakoulussa 1965-1967.

Jerusalemissa YK:n Lähi-idän aselevon tarkkailujärjestö UNTSO:n apulaiskomentajana Siilasvuo oli 1967-1970 sekä komentajana 1970-1973. Lähi-idän UNEF II valvontajoukkojen komentajana hän toimi 1973-1975. 1975-1979 hän toimi YK:n Lähi-idän rauhaanturvaamistoiminnan pääkoordinaattorina. Tämän jälkeen hän jäi eläkkeelle. Vuoden 1982 presidentinvaaleissa Siilasvuo oli valitsijamiehenä.

6. lokakuuta 1998 Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ylensi hänet täyteen kenraalin arvoon. Samana päivänä 25 vuotta aiemmin oli alkanut Yom Kippurin sota, jonka jälkiselvittelyissä hänellä oli ollut historiallinen osuus.selvennä Siilasvuo kuoli 10. tammikuuta 2003 Kaunialan sotavammasairaalassa. Hänet on haudattu Oulun hautausmaalle sankarihauta-alueen läheisyyteen isänsä kenraali Hjalmar Siilasvuon viereen.

Ylennykset: Vänrikki 1941, luutnantti 1941, kapteeni 1944, majuri 1955, everstiluutnantti 1962, eversti 1967, kenraalimajuri 1969, kenraaliluutnantti 1973, kenraali 1998.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ensio_Siilasvuo&oldid=12971844