Margarete Bonnevie
| Margarete Bonnevie | |
|---|---|
 Bonnevie 1930-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Margarete Ottilie Bonnevie (o.s. Skattebøl) |
| Syntynyt | 13. joulukuuta 1884 Nes, Norja |
| Kuollut | 28. maaliskuuta 1970 (85 vuotta) Oslo, Norja |
| Ammatti | kirjailija, kääntäjä |
| Puoliso | Thomas Bonnevie |
| Lapset | 2 |
| Muut tiedot | |
| Järjestö | Norjan Naisasialiitto |
Margarete Ottilie Bonnevie (o.s. Skattebøl; 13. joulukuuta 1884 Nes – 28. maaliskuuta 1970 Oslo) oli norjalainen kirjailija ja naisasianainen. Hän toimi Norjan naisasialiiton puheenjohtajana 1936–1946. Hän piti erityisen tärkeänä naisten oikeutta työssäkäyntiin sekä samaa palkkaa samasta työstä sukupuolesta riippumatta.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bonnevie oli koulutukseltaan ranskan kielen kääntäjä. Hän työskenteli Norsk Hydron palveluksessa Ranskassa 1908–1913, minkä jälkeen hän muutti takaisin Norjaan ja avioitui asianajaja Thomas Bonnevien kanssa. He saivat kaksi lasta. Oslossa Kristine Bonnevie johti naisten lukupiiriä ja seurasi yhteiskunnallisia asioita. Kun Oslon kaupunki päätti vuonna 1928 olla palkkaamatta konttoritöihin naimisissa olevia naisia sillä perusteella, että nämä saivat elatuksen aviomiehiltään, Bonnevie arvosteli päätöstä Dagbladet-lehteen kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa.[1]
Vuonna 1932 Bonnevie julkaisi kirjan Ekteskap og arbeide, jossa hän John Stuart Millin ja Harriet Taylorin ajatuksiin viitaten julisti, että naiset eivät ole luonnostaan vähempään kykeneviä kuin miehet, vaan yhteiskunta ei anna heidän kehittyä vapaasti. Kirjassa esitetyt vaatimukset muun muassa äitiysvapaasta, puolipäivätöistä ja julkisesta päivähoidosta sekä abortin sallimisesta herättivät paljon keskustelua myös muissa Pohjoismaissa. Bonnevie julkaisi toisen kirjansa Familiekrisen og botemidler mot den vuonna 1936. Siinä hän arvosteli sekä natsien että sosialistien suhtautumista naisiin.[1]
Bonnevie valittiin vuonna 1936 Norjan naisasialiiton puheenjohtajaksi, ja hänen onnistui muutamassa vuodessa nelinkertaistaa järjestön jäsenmäärä. Naisasialiitto liittyi vuonna 1937 kansainväliseen International Alliance of Women -yhteistyöjärjestöön, jota kautta norjalaiset naisliikkeen aktivistit pääsivät tutustumaan aatetovereihinsa muissa maissa. Bonnevie valittiin IAW:n hallitukseen 1939, mutta toinen maailmansota ja Norjan miehitys keskeyttivät hänen osallistumisensa seuraavana vuonna. Natsit hävittivät miehityksen aikana Naisasialiiton arkistoja, ja useita jäseniä joutui vanki- tai keskitysleireille. Kokonaan toimintaa ei kuitenkaan kielletty.[1]
Vuonna 1945 Naisasialiitto saattoi jälleen jatkaa toimintaansa vapaasti. Jäsenmäärä kasvoi, ja mukaan liittyi uusia paikallisjärjestöjä. Bonnevien kausi puheenjohtajana päättyi 1946, mutta hän jatkoi aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun loppuelämänsä ajan ja julkaisi useita kirjoja. Hän kuoli vuonna 1970 ja testamenttasi kirjakokoelmansa Oslon yliopiston kirjastolle.[1]
Perhe ja sukulaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bonnevie avioitui asianajaja Thomas Bonnevien kanssa vuonna 1913, ja he saivat kaksi lasta.[1] Professori Kristine Bonnevie oli Margarete Bonnevien käly.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Lønnå, Elisabeth: Margarete Bonnevie Store norske leksikon. 8.3.2023. Viitattu 7.4.2023. (norjaksi)
- ↑ Kristine Bonnevie Store norske leksikon. 8.3.2023. Viitattu 6.4.2023. (norjaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Margarete Bonnevie Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
