Bernd Alois Zimmermann
Bernd Alois Zimmermann (20. maaliskuuta 1918 Bliesheim – 10. elokuuta 1970 Köln) oli saksalainen säveltäjä. [1]
Zimmermann syntyi katoliseen perheeseen, ja vanhemmat pyrkivät ohjaamaan häntä papin uralle. Hän opiskeli opettajaksi kunnes toinen maailmansota katkaisi opinnot. Hänen heikko terveytensä aiheutti sotavuosina sairaalakierteen. Vuonna 1942 Zimmermann aloitti Kölnin yliopistossa musiikkitieteen opinnot. [1]
Taidemusiikin koko kirjo avautui Zimmermannille kuitenkin vasta sodanjälkeisessä vapaassa ilmapiirissä, jolloin hän tutustui Igor Stravinskyn ja Paul Hindemithin tuotantoihin. Näistä muodostui hänen ensimmäisen tyylikautensa tärkeimmät esikuvat. Hänen ensimmäisen tyylikauden tunnetuimmat teokset ovat baletti Alagoana, yksiosainen sinfonia ja viulukonsertto. [1]
Vähitellen Zimmermann alkoi kehittää sarjallisuuden käyttöä, mistä tuli yksi hänen taiteellisten pyrkimystensä tukipilareista. Zimmermann seurasi läheltä säveltaiteen modernismin kehittymistä, mutta ei tunnustautunut sen kannattajaksi. Hän piti itseään taiteellisesti ulkopuolisena. Hänen omassa säveltäjänkuvassaan keskeistä olivat 1950-luvun loppupuolelta alkaen sarjallisuus, pluralismi (eri lähteistä haettujen ainesten hyödyntäminen), uskonto ja sota. Hänen tärkeimpiä teoksiaan ovat muun muassa ooppera Die Soldaten, kuoroteos Requiem für einen jungen Dichter ja lukuisat orkesteri- ja kamarimusiikkiteokset. Oopperan säveltämisen aikana Zimmermann tajusi oopperan muotoutuvan tulevaisuudessa niin sanotuksi totaaliseksi teatteriksi, jossa tasavertaisina elementteinä olisivat näytelmä, musiikki, sirkus, konemusiikki ja monen kuvalliset esityskeinot. [1]
Zimmermann teki itsemurhan vuonna 1970.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||
