Arthur Adamov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arthur Adamov (23. elokuuta 190815. maaliskuuta 1970) oli näytelmäkirjailija. Häm oli yksi absurdin teatteritaiteen ensimmäisistä tekijöistä Samuel Beckettin ja Eugene Ionescon kanssa.[1]

Adamov syntyi Venäjällä armenialaiseen perheeseen, joka menetti vaurautensa 1917 vallankumouksessa. Adamov kasvatettiin pienestä pitäen ranskankieliseksi, perhe muutti Sveitsiin ja vuonna 1924 Adamov muutti Ranskaan. Pariisissa Adamov tutustui surrealisteihin. Hän alkoi kirjoittaa näytelmiä toisen maailmansodan jälkeen. Varhaisissa teoksissa on vaikutteita klassikoista, mm. Kafkalta ja Strinbergiltä. Absurdin kauden jälkeen myöhäistuotanto palaa lähemmäs realismia, ja Bertolt Brechtin vaikutteet näkyvät.

Adamov teki itsemurhan 1970.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • La parodie, 1947
  • Professori Taranne (Le Professeur Taranne, 1953)
  • Tous contre tous, 1953
  • Pelikierros (Le Ping-Pong, 1955)
  • Paoli, Paoli, 1957
  • Printemps 71, 1970

Romaani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • L'aveu, 1946

Esseitä yms.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jätepolitiikkaa, (La Politique des restes, 1962) Kuunnelma
  • Ici et maitenant, 1964
  • L'homme et l'enfant, 1968 (esseitä ja päiväkirja)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Arthur Adamov Encyclopedia Britannica

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.