Urheiluvuosi 1970
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Urheiluvuodet |
|---|
| 1960 • 1961 • 1962 • 1963 • 1964 • 1965 • 1966 • 1967 • 1968 • 1969 – 1970 – 1971 • 1972 • 1973 • 1974 • 1975 • 1976 • 1977 • 1978 • 1979 • 1980 |
| Vuodet |
| 1967 • 1968 • 1969 – 1970 – 1971 • 1972 • 1973 |
Urheiluvuosi 1970 käsittelee vuoden 1970 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa ranskalaiset voittivat kolme mestaruutta kahdeksasta.[1]
Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa Neuvostoliiton Aleksandr Tihonov voitti henkilökohtaisen 20 kilometrin kilpailun ja Neuvostoliitto viestin.[2]
Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Formula 1 -sarjan maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Jochen Rindt,[3] joka kuoli 5.9. Monzan radalla tapahtuneessa onnettomuudessa ja julistettiin kuolemansa jälkeen maailmanmestariksi.[4]
Golf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Masters-turnauksen voitti yhdysvaltalainen Billy Casper.[5]
- Yhdysvaltain avoimen turnauksen voitti britti Tony Jacklin.[5]
- Britannian avoimen turnauksen voitti toisen kerran urallaan yhdysvaltalainen Jack Nicklaus.[5]
- PGA-mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Dave Stockton.[6]
Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailut Meksikossa. Maailmanmestaruuden vei Brasilia, joka voitti Méxicossa 21.6. pelatussa loppuottelussa Italian maalein 4–1.[7] Mestaruus oli Brasilian kolmas ja se sai MM-kilpailujen kiertopalkinnon omakseen. Mario Zagallosta tuli ensimmäinen, joka on voittanut maailmanmestaruuden sekä pelaajana että valmentajana.[8] Länsi-Saksa voitti pronssiottelussa Uruguayn 1–0.[7] Länsi-Saksan Gerd Müller voitti kisojen maalikuninkuuden kymmenellä maalilla.[9]
Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailut Tukholmassa, Ruotsissa. Mestaruuden voitti Neuvostoliitto, hopeaa sai Ruotsi ja pronssille sijoittui Tšekkoslovakia. Kanada luopui sille myönnetystä kisaisännyydestä ja jäi kokonaan pois ammattilaispelaajien edustusoikeudesta syntyneen kiistan vuoksi.[10][11]
Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut. Maailmanmestaruuden voitti Jugoslavia, hopealle sijoittui Brasilia ja pronssia sai Neuvostoliitto.[12]
Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 20.9.–2.10. Bulgariassa. Mukana oli 24 joukkuetta. Maailmanmestaruuden voitti Itä-Saksa, hopealle sijoittui Bulgaria ja pronssia sai Japani.[13]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailut 22.9.–2.10. Bulgariassa. Kisoihin osallistui 16 joukkuetta. Maailmanmestaruuden voitti Neuvostoliitto, hopealle sijoittui Japani ja pronssia sai Pohjois-Korea.[14]
Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa neuvostoliittolaiset voittivat seitsemästä maastohiihtolajista viisi ja saman maan Gari Napalkov voitti molemmat mäkihyppykilpailut.[15]
Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Italian ympäriajon voitti toisen kerran urallaan belgialainen Eddy Merckx.[16]
- Ranskan ympäriajon voitti toisena perättäisenä vuonna Eddy Merckx.[16]
Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Australian avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Arthur Ashe ja naisten australialainen Margaret Court.[17]
- Ranskan avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti tšekkoslovakialainen Jan Kodeš ja naisten Margaret Court.[18]
- Wimbledonin miesten kaksinpelin mestaruuden voitti australialainen John Newcombe ja naisten Margaret Court.[19]
- Yhdysvaltain avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti australialainen Ken Rosewall, jonka edellinen mestaruus oli vuodelta 1956. Margaret Court voitti kauden neljännenkin Grand slam -turnauksen.[20]
- Davis Cupin voitti Yhdysvallat ja Federation Cupin Australia.[21]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ekberg, Jari: Kuin taivasta koskettaisi. Atena, 2014. ISBN 978-952-300-049-0.
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pihlaja, s. 21–24
- ↑ Pihlaja, s. 110–111
- ↑ Pihlaja, s. 123
- ↑ Raevuori, Antero; Arponen, Antti O. & Hannus, Matti: Urheilu 2000 - osa 3, s. 62–63. WSOY.
- ↑ a b c Pihlaja, s. 151
- ↑ Pihlaja, s. 152
- ↑ a b Ekberg, s. 229
- ↑ Ekberg, s. 224–225
- ↑ Ekberg, s. 226
- ↑ Pihlaja, s. 251
- ↑ Raevuori, Antero: Pitkä kiekko, s. 81. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21875-8.
- ↑ Pihlaja, s. 313
- ↑ Krastev, Todor: Men Volleyball VII World Championship 1970 Sofia (BUL) - 20.09-02.10 - Winner East Germany todor66.com. 7.10.2017. Viitattu 4.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Krastev, Todor: Women Volleyball VI World Championship 1970 Varna (BUL) 22.09-02.10 Winner Soviet Union todor66.com. 7.10.2017. Viitattu 4.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Pihlaja, s. 160–163, 439, 869
- ↑ a b Pihlaja, s. 605
- ↑ Pihlaja, s. 739–740
- ↑ Pihlaja, s. 739
- ↑ Pihlaja, s. 736–737
- ↑ Pihlaja, s. 737–738
- ↑ Pihlaja, s. 740
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urheiluvuosi 1970 Wikimedia Commonsissa
