Johnny Liebkind

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johnny Liebkind
Syntynyt 22. syyskuuta 1945 (ikä 68)
Helsinki
Aktiivisena 19621973
Tyylilajit pop
iskelmä
Laulukieli suomi
Soittimet laulu, rummut, piano, viulu

Eljon "Johnny" Liebkind (s. 22. syyskuuta 1945 Helsinki) on suomalainen entinen laulaja ja muusikko. Hän oli 1960-luvun Suomen suosituimpia pop-/iskelmälaulajia Dannyn ja Irwin Goodmanin ohella.

Johnny Liebkind aloitti uransa rautalankayhtye The Soundsissa rumpalina. The Soundsin tunnetuin kappale oli Liebkindin mukaelma vanhasta kansansävelmästä "Emma". Johnnyn soolodebyytti oli vuonna 1963 julkaistu Saukin sanoittama ja alun perin Cliff Richardin esittämä Hymyhuulet ("Lucky Lips").

Johnny Liebkind kiersi keikkaillen maata koko 1960-luvun aina vuoteen 1969 levyttäen useita angloamerikkalaisia käännöshittejä, sen jälkeen hän alkoi vetäytyä syrjemmälle julkisuudesta ja opiskelemaan kauppatieteitä. Vuonna 1970 julkaistiin Fredin sanoittama unkarilaislähtöinen "Ihana aamu", joka oli hänen listoilla menestynein kappaleensa. Hänen viimeinen levytyksensä oli vuonna 1973 ilmestynyt albumi Jonglöörit.

Musiikkiuransa jälkeen Liebkind on ollut muun muassa Nesteen ja STS-pankin palveluksessa. Hän oli syytettynä 1990-luvun alussa tehdyistä talousrikoksista ja hänet etsintäkuulutettiin vuonna 1994. Runsaasti mediaa kiinnostaneessa tapauksessa Israelin kansalaisuuden saanut juutalaistaustainen Liebkind löydettiin seuraavana vuonna Israelista, josta hänet luovutettiin Suomeen.[1][2]

Sen jälkeen alkoi kaksi oikeudenkäyntiä, joista ensimmäisenä päätöksen saadussa, Hämeenlinnan käräjäoikeudessa niin sanotusta AKP-Palvelusta tehdystä yrityskaupasta Liebkindiä vastaan nostetut syytteet hylättiin 1997 kokonaan, samoin Turun hovioikeudessa 1998. AKP-Palvelun ostanut liikemies Dick Reincke tuomittiin yli 2 vuodeksi vankeuteen ja liikemies Kari Kankkunen noin vuoden vankeuteeen. Tuomiot olivat ehdottomia.

Toisen, vuonna 1996 alkaneen oikeudenkäynnin juuret olivat ruotsalaisen sijoitusyhtiö Proventus Ab:n vuonna 1989 yrittämässä Oy Wärtsilä Ab:n valtauksessa. Tavattoman pitkän käsittelyn jälkeen Liebkind tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa syyskuussa 2001 ja tammikuussa 2005 Helsingin hovioikeudessa yrityskaupasta, josta hyödyn saivat yhtiön myyjä, ruotsalainen sijoitusyhtiö Proventus Ab sekä yhtiön ostaja Dick Reincke. Niin sanotulla taseyhtiökaupalla vältettiin maksamasta Suomen valtiolle veroja noin 70 miljoonaa markkaa. Proventus sai summasta 50 ja Dick Reincke kumppaneineen 20 miljoonaa markkaa. Myös Dick Reincke tuomittiin jutussa, mutta Proventuksen edustajat eivät olleet syytteessä.

Maaliskuussa 2007 Ajatus Kirjat julkaisi teoksen Tapaus Johnny Liebkind. Erään oikeusmurhan tarina. Sen kirjoittanut toimittaja Mikko Niskasaari väittää, että Liebkind tuomittiin ilman näyttöä, ja että päävastuullisia kaupassa olivat ruotsalaisen sijoitusyhtiö Proventus Ab:n keskeiset johtajat. Perusteista, jonka vuoksi suurimman hyödyn saaneita ei asetettu syytteeseen, ei Helsingin kihlakunnansyyttäjä tehnyt kirjallista päätöstä.

Nykyisin Liebkind järjestää liikemiesmatkoja Israeliin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MTV3 uutiset 7.9.2001
  2. Turun Sanomat 8.9.2001. [vanhentunut linkki]
  3. Radio Suomen "Iskelmäradio" 7.4.2013

3. Mikko Niskasaari: Tapaus Johnny Liebkind. Erään oikeusmurhan tarina. Ajatuskirjat 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]