Magda Goebbels

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Magda Goebbels 1920-luvulla

Johanna Maria Magdalena Goebbels (omaa sukua Behrend; 11. marraskuuta 1901 Berliini1. toukokuuta 1945 Berliini) oli Joseph Goebbelsin vaimo ja natsi-Saksan vaikutusvaltaisin nainen. Hänet tunnetaan parhaiten omien kuuden lapsensa murhaamisesta ennen omaa itsemurhaansa Saksan antautumisen ja toisen maailmansodan lopun lähestyessä.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magdan äiti, Auguste Behrend ja isä Hans Oskar Ritschel olivat naimisissa vain muodollisesti ja heidän avioliittonsa päättyi eroon jo vuonna 1903. Hans Oskar huolehti kuolemaansa vuonna 1941 saakka siitä, ettei tyttäreltä puuttunut mitään.

Magda muutti viisivuotiaana isänsä luokse Belgiaan ja hänet laitettiin ursuliinisisarten hoiviin Thildissä ja Vilvoordessa sijainneeseen luostarikouluun, jossa Magda sai katolisen kasvatuksen. Koulussa Magda oppi tunnetun hillityn käytöksensä ja loppumattoman itsekurinsa.

Auguste Berhend tapaili Magdan kouluaikoina miestä nimeltä Richard Friedländer, joka oli Magdan nuoruusvuosien isähahmo. Tämän miehen kautta Magda tutustui reformijuutalaisuuteen ja juutalaisiin. Hänen nuoruudenrakkautensa kohde oli häntä kaksi vuotta vanhempi, juutalainen Victor Chaim Arlosoroff. Magda oli Victorin sisaren, Lisa Arlosoffin läheinen ystävä ja hänen kauttaan Magdaankin tarttui sionistinuorten elämänilo ja sisäinen polte.

Ensimmäinen avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruuden rakkaus kuitenkin sammui aikanaan ja Victor otti juutalaisen vaimon, jonka kanssa muutti Palestiinaan 1924. Magdan taival johti toiseen suuntaan; ylioppilaaksi päästyään hän opiskeli taloudenhoitoa Goslarin lähellä Holzhausenissa sijainneessa sisäoppilaitoksessa. Hän kuitenkin lopetti opintonsa ensimmäisen syksyn jälkeen, sillä hän oli junamatkalla Berliinistä Goslariin tavannut erään mieshenkilön, joka mieltyi Magdaan hyvin nopeasti. Kolme päivää junamatkan jälkeen tämä mies seisoi Magdan asuntolan edessä kädessään kukkakimppu sisäoppilaitoksen johtajalle.

Vaikka mies ei vastannut nuorten naisten kuvaa unelmamiehestä, hänellä oli taskussaan valtti. 38-vuotias päälaelta kalju mies olisi voinut olla Magdan isä, mutta hän oli kuitenkin yksi Saksan rikkaimmista teollisuudenharjoittajista. Monista epäilyksistä ja varoituksista huolimatta Magda suostui tämän miehen, Günther Quandtin vaimoksi vuoden 1921 alussa. Quandtilla oli kuitenkin omat ehtonsa; Magdan oli luovuttava katolisesta uskonnostaan ja alettava tunnustaa protenstanttista uskontoa, sekä vaihdettava juutalainen sukunimensä Friedländer biologisen isänsä sukunimeen Ritschel. Magda myöntyi ehtoihin.

Magdalla, jonka sukunimeksi oli tullut Quandt, alkoi seikkailuntäyteinen vaihe elämässään lähes 20 vuotta vanhemman aviomiehen ja tämän häntä tuskin kymmenen vuotta nuoremman pojan kansa. Heillä oli ylellinen talo Griebnitzsee-järven rannalla Neubabelsbergissä, joka viesti yhteiskunnallisesta noususta ja loistosta.

Magda matkusti miehensä kanssa pitkäkestoisia matkoja läpi Italian, Sveitsin, Englannin ja Ranskan sekä valtameren taakse Keski-, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Magdalla oli harvinainen mahdollisuus laajentaa maailmankuvansa ja saada sivistystä.

Magda synnytti 1. marraskuuta 1921 pojan, jolle annettiin nimeksi Harald ja neljä vuotta myöhemmin perheeseen otettiin kolme kasvattilasta, joiden yllättäen kuolleet vanhemmat olivat herra Quandtin liikekumppaneita. Harald oli Magdan ainoa lapsi, joka selvisi sodasta (jouduttuaan brittien sotavangiksi).

Perherauhaa horjutti Magdan rakastaman poikapuolen, Hellmutin, kuolema 1927, joka johtui hoitovirheestä. Edes yhteinen suru ei auttanut toisistaan vieraantunutta pariskuntaa takaisin yhteen ja ero tapahtui 1929. Vaikka Quandt nimesi eron syyksi Magdan syrjähypyn erään opiskelijan kanssa, Magdalla oli valttikortti taskussaan ja ero päätyi Magdan kannalta hyvin edulliseen ratkaisuun; hän sai kuukausittain 4 000 Saksan markkaa elatusapua, suuren asunnon Berliinistä Reichskanzlerplatzin (nykyinen Theodor-Heuss-Platz) ääreltä ja heidän yhteisen poikansa Haraldin huoltajuuden.

29-vuotiaana Magdan oli vallannut sisäinen tyhjyys ja tylsyyden tunne, joka varmasti johti hänen päätökseensä lähteä etsimään elämälleen sisältöä politiikasta. Magda liittyi 1. syyskuuta 1930 Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen. Magda syventyi aatteeseen koko sydämestään ja luki paljon puolueen kirjoja, kuten esimerkiksi Hitlerin Taisteluni.

Toinen avioliitto – Joseph Goebbels[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goebbelsien häät 19.12.1931. Hitler taustalla.
Goebbelsien perhekuva.
Magda ja Joseph Goebbels

Kansallissosialistisessa liikkeessä Magda tutustui tulevaan aviomieheensä Joseph Goebbelsiin. Magda aiheutti Josephissa jo alkuaikoina syvää ihastusta ja rakkautta. Hän kirjoitti päiväkirjaansa monia merkintöjä Magdasta vielä heidän ollessa vain puoluetovereita. Magdan kiihkeys päästä pitkälle puolueessa johti molempien kannalta hyvin edulliseen avioliittoon, joka poiki lopulta kuusi lasta.

19. joulukuuta 1931 Joseph Goebbels vihittiin avioliittoon Magda Quandtin kanssa Severinin kartanossa Parchimissa, Mecklenburgissa. Kartano kuului Magdan ensimmäiselle aviomiehelle, joka ei kuitenkaan tiennyt mitään koko hääjuhlasta. Magdan ja Güntherin 11-vuotias poika Harald oli läsnä hääjuhlissa. Adolf Hitler oli toinen häiden todistajista. Katolinen Joseph Goebbels ekskommunikoitiin eli erotettiin kirkon ehtoollisyhteydestä, koska hän oli nainut protestanttisen naisen ilman kirkon lupaa. Todistaja Hitler, joka myös kuului katoliseen kirkkoon, sai vain kanonisen varoituksen. Vaikka avioliitto oli alusta alkaen vaikea ja kärsi ennen muuta Joseph Goebbelsin lukuisista syrjähypyistä, syntyi avioparille kuusi lasta:

  • Helga Susanne Goebbels, synt. 1. syyskuuta 1932
  • Hildegard Traudel Goebbels, synt. 13. huhtikuuta 1934 (kutsuttiin ”Hildeksi”)
  • Helmut Christian Goebbels, synt. 2. lokakuuta 1935
  • Hedwig Johanna Goebbels, synt. 19. helmikuuta 1937 (kutsuttiin ”Heddaksi”)
  • Holdine Kathrin Goebbels, synt. 5. toukokuuta 1938 (kutsuttiin ”Holdeksi”)
  • Heidrun Elisabeth Goebbels, synt. 27. lokakuuta 1940 (kutsuttiin ”Heideksi”)

Usein kuulee väitettävän, että Goebbelsit olisivat antaneet lapsillee h-kirjaimella alkavan etunimen kunnioittaakseen Hitleriä. Tämä ei kuitenkaan pitäne paikkaansa, vaan nimivalinta on kaikesta päätellen sattumaa. Kun Magda synnytti Holden, synnytyslääkäri sanoi ”Das ist aber eine holde!” (suom. Onpa hän ihana lapsi!), mikä antoi lapselle nimen. Helmut taas nimettiin Günther Quandtin ensimmäisestä avioliitosta syntyneen Helmut-pojan mukaan, johon Magdalla oli läheinen ja lämmin suhde. Sitä paitsi jo Magda Goebbelsin poika ensimmäisestä avioliitosta oli saanut h-kirjaimella alkavan nimen, Harald.

Magdaa kutsuttiin valtakunnan ensimmäiseksi naiseksi, eikä pelkästään siitä syystä, että hän oli tarpeeksi hieno nainen vaan myös siitä syystä, että hän oli valtakunnan ainoa nainen, jolla oli julkinen rooli valtakunnan vaikutusvaltaisimpiin ja mahtavimpiin lukeutuvan miehensä rinnalla. Magda Goebbels edusti usein naimattoman Hitlerin rinnalla erilaisilla vastaanotoilla ja tanssiaisissa. Lisäksi hän vastasi saksalaisten naisihannetta muuten, mutta saksalaisen naisen ei kuulunut juoda tai tupakoida toisin kuin Magda Goebbels teki.

Puhujana Magda Goebbels esiintyi vain yhden kerran. 14. toukokuuta 1933 Goebbels piti valtakunnanradiossa puheen saksalaisen äidin roolista. Myöhemmin hän antoi englantilaiselle sanomalehdelle Daily Mailille haastattelun samasta aiheesta. Magda Goebbels puolusti uuden saksalaisen hallituksen politiikkaa, jonka mukaan naisen paikka ei ollut julkisuudessa, vaan kotona perheen huoltajana. Magda Goebbels totesi englantilaisten tiedotusvälineiden liioittelevan Saksan uuden hallituksen naispolitiikkaa, samalla hän kuitenkin korosti, että avioliitto ja perheenäidin rooli oli naiselle parasta. Hänen mielestään tulevaisuuden saksalaisen naisen tuli olla elegantti, kaunis ja älykäs.

Vaikka Magda Goebbels puolusti julkisesti saksalaisen naisen roolia kotiäitinä, hän halusi itse ryhtyä johtamaan Saksan suurinta muotiagentuuria. Hänen miehensä Joseph Goebbels vastusti tätä, koska tämä ei sopinut valtakunnanhallituksen yleiseen politiikkaan. 25. kesäkuuta 1933 Kansallissosialistisen puolueen pää-äänenkannattaja Völkischer Beobachter ilmoitti, että Magda Goebbels luopuu kaikista julkisista viroista ja kunniaviroista, antaen täten esimerkin Saksan naisille.

Magda Goebbels sai toukokuussa 1938 Adolf Hitleriltä ensimmäisen ”Saksalaisen äidin kunniaristin”, kunniamerkin, joka oli tarkoitettu rodullisesti virheettömille monilapsisten perheiden äideille. Magda Goebbelsin lisäksi myös perheen lapset esiintyivät saksalaisissa propagandaotoksissa. 1938 Goebbelsien lapset esiintyivät elokuvassa tyypillisten ”terveiden arjalaisten” lasten edustajina; samassa elokuvassa esiintyi myös vammaisia lapsia, joiden elämä kuvattiin ”ei elämisen arvoiseksi”. Sodan sytyttyä perhe esiintyi yhä useammin propagandaelokuvissa. Eniten esiintymisiä oli vuonna 1942, jolloin Goebbelsien lapset esiintyivät Saksalaisessa viikkokatsauksessa kokonaista 34 kertaa.

Vuonna 1935 Magda Goebbels sai tietää, että hänen miehellään oli ollut useita avioliiton ulkopuolisia suhteita. Hän yritti ensin ymmärtää miestään ja osoitti pitkämielisyyttä, myöhemmin hän alkoi etsiä lohtua alkoholista. Avioliitto joutui vakavaan kriisiin vasta 1938, kun Magda sai selville miehellään olevan suhteen tšekkiläisen näyttelijättären Lída Baarován kanssa. Joseph Goebbels aikoi ilmeisesti jättää vaimonsa ja avioitua Lída Baarován kanssa. Magda Goebbels valitti miehensä käytöksestä Hitlerille, joka kielsi ehdottomasti Goebbelsien avioeron. Avioero ei olisi sopinut puolueideologiaan, ja vielä vähemmän siihen olisi sopinut erään kansallissosialistien tärkeimmän poliitikon avioliitto alempirotuisena pidetyn naisen kanssa.

Toisen maailmansodan alettua vuonna 1939 Magda Goebbels asettui julkisesti miehensä rinnalle tukeakseen Saksan sotaponnistuksia. Hän hankki Punaisen Ristin sisaren sairaanhoitajakoulutuksen ja hoiti kahdesti viikossa haavoittuneita. Tässä asemassaan hän esiintyi useita kertoja viikkokatsauksissa. Myös Goebbelsien vanhimmat lapset joutuivat hoitamaan haavoittuneita kameroiden edessä. Suojatuissa oloissa eläneet lapset järkyttyivät silminnähden nähdessään haavoittuneita ja silpoutuneita sotilaita, minkä takia propagandaesiintymiset oli pakko lopettaa.

Vuonna 1943 alkoi Saksan johdolle selvitä, että Saksa todennäköisesti häviäisi sodan. Magda Goebbels reagoi tähän pakenemalla enenevässä määrin mielikuvitusmaailmaan. Hän sai useita hermoromahduksia, ja vuoden 1944 alussa hän joutui pidemmäksi ajaksi hermoparantolaan. Vaikka Saksan tappio alkoi näyttää ilmeiseltä, hän samoin kuin miehensäkin tuntuu uskoneen siihen, että Saksa voisi vielä voittaa sodan uusien ”ihmeaseiden” avulla. Magda vetäytyi useimpien muiden Kolmannen valtakunnan silmäätekevien tavoin julkisuudesta. Saksalaisessa viikkokatsauksessa hän tosin esiintyi vielä helmikuussa 1945.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan loppuvaiheissa Magda Goebbels muutti miehensä luo neuvostojoukkojen jo käytännössä piirittämään Berliiniin, valtakunnankanslian alle kaivettuun Führerbunkeriin 22. huhtikuuta 1945. Adolf Hitler oli vetäytynyt bunkkeriin johtaakseen Berliinin viimeistä puolustusta itse ja tehdäkseen siellä itsemurhan tilanteen käydessä toivottomaksi. Joseph Goebbels oli seurannut Hitleriä bunkkeriin jakaakseen hänen kohtalonsa. Magda Goebbelsin mukana bunkkeriin muuttivat myös pariskunnan kuusi lasta. Goebbelsin määräyksestä lapset saivat ottaa mukaansa vain yhden leikkikalun ja hieman vaihtovaatteita, koska ”enempi ei ole tarpeen”. On selvää, että pariskunta oli jo tässä vaiheessa päättänyt surmata sekä itsensä että lapsensa.

Bunkkerissa Magda eristäytyi lähes täysin sekä muista asukkaista että lapsistaan. On kerrottu, ettei hän pystynyt puhumaan lapsilleen, vaan purskahti nämä nähdessään aina itkuun. 28. huhtikuuta Magda kirjoitti kirjeen pojalleen, sotavankeudessa olleelle Harald Quandtille. Kirjeessä, joka on Magda Goebbelsin viimeinen kirjallinen jäämistö ja ainoa ensikäden lähde hänen viimeisiin päiviinsä, hän ilmoittaa päättäneensä surmata itsensä, koska ”maailma kansallissosialismin romahduksen jälkeen ei ole elämisen arvoinen”. Samalla hän ilmoittaa myös surmaavansa lapsensa, jottei näiden tarvitse kokea maailmaa ilman Hitleriä ja kansallissosialismia. Ennen kuolemaansa Adolf Hitler lahjoitti Magda Goebbelsille oman puolueen kultaisen ansiomerkkinsä, minkä vuoksi Magda ilmoitti Hitlerin tehneen hänestä valtakunnan onnellisimman naisen.

Hitlerin kuoltua 30. huhtikuuta 1945 Magda Goebbels surmasi kuusi lastaan 1. toukokuuta. Surmatyön yksityiskohdat jäänevät lopullisesti selvittämättä, mutta yleisimmän teorian mukaan SS-lääkäri Ludwig Stumpfegger antoi lapsille huumaavaa juomaa, minkä jälkeen Magda Goebbels surmasi lapset syanidilla. Tämän jälkeen Magda Goebbelsin on kerrottu keittäneen kahvia ja pelanneen pasianssia, kunnes hän muutama tunti myöhemmin teki kaksoisitsemurhan yhdessä miehensä Joseph Goebbelsin kanssa. Toisin kuin usein esitetään, he eivät surmanneet itseään ampumalla, vaan käyttivät myös syanidia. SS-miehet polttivat ruumiit kuoleman jälkeen, mutta niin epätäydellisesti, että ruumiit olivat vielä selvästi tunnistettavissa neuvostojoukkojen saapuessa. Neuvostosotilaat hakivat myös lasten ruumiit bunkkerista ja kuvasivat ne yhdessä Goebbelsin pariskunnan hiiltyneiden ruumiiden kanssa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Klabunde, Anja: Magda Goebbels, translated by Shaun Whiteside. London: Little, Brown, 2002. ISBN 0-316-85912-5
  • Wölner-Hanssen, Maria: Magda Goebbels: en biografi. [Hedemora]: Gidlunds förlag, [2013]. ISBN 9789178448760 (sid.)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magda Goebbels.