Alexander Frey

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kansanedustajasta ja senaattorista. Viipurin pormestarista ja porvarissäädyn valtiopäivämiehestä kerrotaan artikkelissa Alexander Reinhold Frey.

Alexander Frey (7. kesäkuuta 1877 Vehkalahti28. marraskuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen pankinjohtaja ja Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko, joka toimi muun muassa kansanedustajana, senaattorina ja Tarton rauhanvaltuuskunnan jäsenenä. Koulutukseltaan hän oli molempien oikeuksien (= lakitieteen) tohtori ja arvoltaan varatuomari. Frey oli vuonna 1917 Svinhufvudin senaatin jäsen ja toimi sisäasiaintoimituskunnan apulaispäällikkönä, jatkaen samassa tehtävässä Paasikiven senaatissa 1918. Frey on yksi Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. Hän omisti Storhilan maatilan Kirkkonummella. Frey toimi Pohjoismaiden Yhdyspankin johtokunnan puheenjohtajana 1919-45 ja pankin pääjohtajana 1928–1945.

Alexander Freyn vanhemmat olivat kenraalimajuri Johan Adolf Frey nuorempi, Reitkallin kartanon omistaja, ja kauppaneuvoksentytär Sofie Pauline Bruun Haminasta. Alexander Freyn isoisä kollegiasessori Johan Adolf Frey vanhempi oli vuonna 1850 korotettu perinnölliseen venäläiseen aatelisarvoon Viipurin aatelistossa.

Senaattori Freyn vaimo oli Martha Gerda Maria Blomqvist (s 26.7.1893, konemestari Berndt Blomqvistin ja Hilda Ekholmin tytär), jonka kanssa hän avioitui 1913. Heidän ainut lapsensa oli suurlähettiläs Åke Frey (1919-78), Suomen täysivaltainen erikoislähettiläs Turkissa, Iranissa ja Afganistanissa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.