Anki Lindqvist
| Anki Lindqvist | |
|---|---|
 Anki Lindqvist noin 1975 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. syyskuuta 1945 Helsinki |
| Kuollut | 15. marraskuuta 2007 (62 vuotta) Muonio |
| Ammatti | laulaja |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Anki |
| Laulukielet | suomi, ruotsi, englanti[1] |
| Tyylilajit | folk, blues, jazz, country, pop[1] |
| Yhtyeet |
Cumulus Anki, Bosse ja Robert |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Agneta Elisabeth (Anki) Lindqvist (27. syyskuuta 1945 Helsinki – 15. marraskuuta 2007 Muonio) oli suomalainen muusikko sekä tv-ohjaaja ja -tuottaja. Hänen yhtyeitään olivat muun muassa Cumulus ja Anki, Bosse ja Robert -trio. Hän julkaisi myös useita soololevyjä.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anki sijoittui toiseksi Nuorten tanssihetki -laulukilpailussa 16-vuotiaana ja ensimmäinen single Neiti yksinäinen / Olkoon niin ilmestyi vuonna 1962. 1960-luvulla syntyivät myös muun muassa hitit Ne kesäyöt, Sunny, Vanhan korpin varjo, Niin aikaisin ja Jos nyt menet pois. Ankin keskeisintä tuotantoa olivat laulelmat ja folk-musiikki. Anki esiintyi folk-henkisen Anki, Bosse ja Robert -trion kanssa vuosina 1964–1968. Triolta ilmestyi Anki Bosse & Robert -niminen ensialbumi vuonna 1964. Anki oli myös ahkerasti mukana kesäkiertueilla: muun muassa Danny-show’ssa 1966, omassa kesäshow’ssaan 1968 (taustabändinä Silvery) ja Kirkan ja Eero Raittisen kanssa 1969. Vuonna 1969 hän vieraili Svenska teaternin Hair-musikaalissa. Anki oli myös mukana Syksyn Sävel -kilpailussa (1968) ja Euroviisukarsinnoissa (1968).
1970-luvulla Anki teki muutaman soololevyn, mutta esiintyi ja levytti enemmän Cumulus-yhtyeessä. Cumulus osallistui Syksyn Sävel -kilpailuun vuosina 1971–1973, 1976–1977 ja 1981 ja Anki lisäksi soololaulajana 1972 ja 1974. Cumuluksen suurimmat hitit ovat vuonna 1977 levytetyt ”Marseillen poika” ja ”Höstvisa” / ”Syyslaulu”, jonka ruotsinkielinen versio myi Ruotsissa yli 70 000 kappaletta.
Anki sävelsi ja sanoitti runsaasti tuotantoaan. Hän levytti ja esiintyi 2000-luvulle saakka, mutta päätyökseen hän toimi vuodesta 1980 lähtien viihdeosaston ohjaajana ja tuottajana YLE FST:ssä,[2] jossa hän oli aloittanut freelancerina jo 1969, valmistuttuaan Taideteollisen oppilaitoksen kamerataiteen osastolta.
Viimeinen levytys, EP-levy Linnut / Fåglarna on vuodelta 2003. Yhteensä Ankilta ilmestyi 15 soololevyä, 16 levyä Cumulus-yhtyeen kanssa ja neljä levyä Anki, Bosse & Robert -trion kanssa. Hän sävelsi äitinsä, kirjailija Marita Lindquistin tekstejä.[3]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1976 Anki meni naimisiin Cumulus-yhtyeen kitaristin Cay Karlssonin kanssa seitsemän vuoden seurustelun jälkeen. Häät vietettiin M/S Natalia -risteilyaluksella.[4] Lastenkirjailija Marita Lindquist, Ankin äiti, on kuvannut häitä kirjassaan Santun ja Ellinooran seikkailukesä (1979).[5] Anki Lindqvistin toinen aviopuoliso oli Rauno Laiho, joka toimi kuvaajana muun muassa Yle TV1:ssä. Laiho on kuvannut kaikki Ankin FST:ssä tekemät ohjelmat. [6]
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anki yksin (1966)
- Sateen jälkeen (1967)
- Vielä pois (1968)
- Idylli (1968) julkaistu Saksassa nimellä Anki vuonna 1971
- Ankin parhaimmat (1971)
- Ennen aurinkoa (1972)
- Aikalintu (1973)
- En anna heille anteeksi (1975)
- Runoja (1976)
- Tähtien rannalla (1987)
- Visa i vind (1987)
- Ne kesäyöt 1963–1993 (1993)
- 20 suosikkia: Ne kesäyöt (1997)
- Välkommen jul (2002)
- Linnut (EP, 2003)
- Anki & Silvery: Live at Peurunka Beat 2.8.2003 Jälleennäkeminen 35-vuoden jälkeen (omakustanne), (2008)
- Niin kauan kuin tää kestää saa – Taiteilijan taival (2008)
- Anki yksin / Sateen jälkeen (2011)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Latva–Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
- Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
- Anki Lindqvistin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Anki Lindqvist 1945 - 2007 Yle Uutiset. 15.11.2007. Yleisradio. Viitattu 16.8.2018.
- ↑ a b Anki Lindqvist kuollut Web Archive 2016 (Iltalehti 2007). 15.11.2007. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 18.10.2018.
- ↑ Lindquist, Anki hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ m/s Natalia 50 vuotta - Ankin ja Cayn hääristeily www.natalia.fi. Arkistoitu 8.7.2019. Viitattu 8.7.2019.
- ↑ Santun ja Ellinooran seikkilukesä www.kirjasampo.fi. Viitattu 9.7.2019.
- ↑ Anki aistii tunturin kuin meren 7.2.2006. Kaleva. Arkistoitu 14.7.2018. Viitattu 2.8.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anki Lindqvistin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- Anki Lindqvist Pomus.netin tietokannassa.
- Anki Lindqvist. Yle Elävä arkisto.
- Anki Lindqvistin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Anki Lindqvistin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
| ||||||||||||||||||
