Banská Štiavnica

Banská Štiavnica
Kolminaisuuden aukio
Vaakuna
Koordinaatit: 48°27′29″N, 18°53′47″E
Valtio	Slovakia
Alue (kraj)	Banská Bystrican alue
Piiri	Banská Štiavnica
Ensimmäinen maininta	1156
Hallinto
– Pormestari	Pavol Balžanka
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	46.378 km²
Korkeus	600 m
Väkiluku (2006)	10 662
– Tiheys	230 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
Postinumero	969 01
Suuntanumero(t)	+421-45
www.banskastiavnica.sk

Banská Štiavnica (unk. Selmecbánya, saks. Schemnitz) on kaupunki Slovakian keskiosissa. Vuoden 2006 lopussa siellä oli 10 662 asukasta. Kaupunki on hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunki ja Unescon maailmanperintökohde. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan asukkaista 93,9 % oli slovakkeja ja 2,0 % romaneja. Tšekkien osuus oli 0,6 % ja unkarilaisten 0,4 %. Uskonnoltaan 65,0 % ihmisistä ilmoitti olevansa katolisia ja 7,6 % protestantteja; 18,9 % ei ilmoittanut mitään uskontoa.

Banská Štiavnica sijaitsee muinaisten tulivuorien muodostamassa kalderassa

Näkymää Banská Štiavnicasta

Banská Štiavnica sijaitsee luonnollisten muurien ympäröimänä muinaisen tulivuoren romahtaneessa kalderassa. Sen historia kutoutuu läheisen rikkaan hopeamalmiesiintymän hyödyntämiseen. Alueella on ollut asutusta jo neoliittisilta ajoilta asti. Keltit perustivat ensimmäisen kaivoskylän 300-luvulla eaa. Keskiajalla kaupunki oli Unkarin merkittävin kullan ja hopean tuottaja. Turkkilaiset yrittivät valloittaa sen useita kertoja, ja siksi kaupunkia linnoitettiin voimakkaasti 1500-luvulla.

Kaivosteollisuus kehittyi alueella innovatiivisesti. Ruutia käytettiin siellä vuonna 1627 ensimmäistä kertaa Euroopassa malmin louhintaan. Vuonna 1782 kaupunki oli Unkarin kolmanneksi suurin; varsinaisessa kaupungissa oli 23 000 asukasta, ja ympäristö mukaan lukien asukkaita oli yhteensä 40 000.^lähde? Kaivostoiminnan ehtyminen kuihdutti kaupunkia seuraavien vuosisatojen aikana.