Marskimaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Marskimaa, myös marski, suolamarski, on alava lietemaa, joka suuren osan ajasta jää veden alle. Pohjanmeren rannikkoalueilla on runsaasti marskimaata, joka jää nousuveden alle. Marskialueita on myös makeanveden seuduilla, varsinkin Pohjois-Amerikassa. Marskialueet ovat eläimistölle hyvin tärkeitä niillä tarjolla olevan runsaan ravinnon vuoksi.[1]

Marskimaiden kasvisto on suolavettä kestävää.

Sana marskimaa on tullut suomenkieliseen käyttöön ensi kerran vuonna 1871 ilmestyneessä suomennetussa oppikirjassa ja on peräisin saksan kielen sanasta Marsch.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.