Ohje:Kuvitteellisesta aiheesta kirjoittaminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedian ohjekirja
n · k · m


Wikipediassa on lukuisia artikkeleita kuvitelmaan eli fiktioon liittyvistä aiheista, kuvitteellisista universumeista ja universumien osista, kuten hahmoista.

Artikkelin aiheen merkittävyys todellisessa maailmassa kannattaa kiistojen välttämiseksi tuoda ilmi merkitsemällä artikkeliin luotettavia lähteitä. Lähteet merkitsemällä varmistetaan samalla, että artikkelin tiedot ovat tarkistettavissa. Artikkelin ei pidä sisältää uutta tutkimusta.

Jos aiheesta on perusteltua tehdä artikkeli, muokkaajan tulisi lähestyä aihetta sekä kysymysten "mitä" että "miten" kautta. Paitsi että aihetta tulisi kuvailla sellaisena kuin tekijä on esittänyt sen universumissa ("mitä"), tulisi myös kertoa miten se on luotu, julkaistu ja vastaanotettu ja miten se on vaikuttanut muihin asioihin ("miten"). Koska kysymykset ovat toisiaan täydentäviä, niitä pitäisi käsitellä samanaikaisesti.

Tämä ei ole käytäntö vaan ohje, jota tulisi lähestyä yleisjärjen ja tapauskohtaisen harkinnan kautta. Joka tapauksessa ohjeen pohjalta kirjoittaessa voi yleensä parantaa kuvitteellisista asioista kertovia artikkeleita.

Todellisen maailman näkökulma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia asioita tulisi tarkastella todellisen maailman näkökulmasta, koska Wikipedian artikkeleissa pääasiallinen asiayhteys on todellisessa maailmassa. Tähän tarkoitukseen tarvitaan toissijaista tietoa.

Esimerkkejä oikean maailman näkökulman lähestymistavoista:

  • Kuvitelman ja sen tuotantoon ja julkaisuun liittyvien asioiden erottelu.
  • Kuvitelman esittely: kirja-artikkeleissa voi kertoa kirjoitustyylistä, elokuva-artikkelissa elokuvauksesta jne.
  • Hahmot, paikat ja esineet tulisi kuvata kerronnan kohteina.
  • Lähteistetyt viittaukset tekijän aikomuksiin.

Ongelma universumin näkökulmassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Universumin sisäinen näkökulma käsittelee aihetta vain kyseisen universumin hahmojen näkökulmasta ja kohtelee maailmaa kuin se olisi aito, hyläten asiayhteyden todelliseen maailmaan. Wikipedian ei ole tarkoitus ylläpitää alkuperäisteoksen luomaa illuusiota kuvitteellisen maailman aitoudesta ja olemassaolosta.

Monet faniwikit ja -sivustot lähestyvät kuvitteellisia asioita universumin sisäisestä näkökulmasta, mutta näin ei tulisi toimia Wikipedian artikkeleissa. Pelkkä universumin sisäinen näkökulma on epätarkka ja harhaanjohtava ja on lähellä uutta tutkimusta, jota ei voi tarkistaa.

Ongelmia:

  • Teoksen luomistyön sivuuttaminen
  • Juonikuvaus on kirjoitettu kuten historiaa kirjoitetaan
  • Kuvitteellisesta hahmosta kertova artikkeli on kirjoitettu kuin elämäkerta
  • Kuvitteellisista paikoista kertova artikkeli on kirjoitettu kuten maantieteestä kirjoitetaan
  • Juonesta kerrotaan menneessä muodossa, vaikka fiktio näyttäytyy kokijalleen sillä hetkellä tapahtuvana
  • Juonellisten aukkojen täyttäminen sen sijaan että niistä kerrottaisiin
  • Henkisen seuraajan asettaminen samaan tarinalliseen jatkumoon kuin sitä inspiroineet teokset
  • Tietolaatikoiden käyttäminen kuvitteellisten asioiden kertomiseen
  • Viittaaminen tarinan päivämääriin ja tapahtumiin, kun pitäisi viitata teokseen itseensä
  • Teosten listaaminen kuvitteellisen tarinan kronologian mukaan sen sijaan että ne listattaisiin julkaisujärjestyksen mukaan

Ensisijainen ja toissijainen tieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensisijainen tieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensisijainen tieto on peräisin kuvitteellista universumia käsittelevistä ensisijaisista lähteistä eli alkuperäisteoksesta tai siihen sidoksissa olevista julkaisuista. Vaikka kuvitteellisista asioista pitää kertoa todellisen maailman näkökulman kautta, artikkeleissa kannattaa myös viitata alkuperäisteoksiin sopivissa kohdissa.

Toissijainen tieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toissijainen tieto on kuvitteellisen universumin ulkopuolista tietoa. Sitä saadaan yleensä toissijaisista lähteistä, jotka käsittelevät teosta tai sen juonta, tai ensisijaisista lähteistä, jotka käsittelevät teoksen luojaa tai luomistyötä. Fanijulkaisujen ei katsota soveltuvan toissijaisiksi lähteiksi, ellei artikkelissa käsitellä nimenomaan fanijulkaisuja tai niihin liittyviä asioita.

Esimerkkejä hyödyllisestä tiedosta, jota saadaan yleensä alkuperäisteosta käsittelevistä toissijaisista lähteistä tai ensisijaisista ja toissijaisista lähteistä, jotka käsittelevät kuvitelman ulkopuolista tietoa.

  • Tekijä
  • Muut merkittävät henkilöt kuten teosten kääntäjät tai tuottajat
  • Kustantaja- tai tuottajayritys
  • Teoksen suunnittelu
  • Teoksen kehitys
  • Oikean maailman asiat, jotka ovat vaikuttaneet teoksen syntyyn
  • Hahmon näyttelijä
  • Vieraankieliset käännökset
  • Aiheen saama suosio
  • Myyntiluvut
  • Kriitikoiden antama vastaanotto
  • Aiheen analyysi
  • Aiheen vaikutus myöhempiin teoksiin tai projekteihin

Juonikuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiskohdat fiktion luomistyöstä, kehityksestä ja muusta, mikä liittyy tiettyyn kuvitteelliseen asiaan, ovat helpommin ymmärrettävissä, jos lukija ymmärtää kyseisen asian osuuden kuvitelmassa. Tämän vuoksi artikkeliin tulisi sisällyttää juonikuvaus. Juonikuvaus kirjoitetaan preesensissä eli nykyhetkessä, koska tarina koetaan lukemis-, katsomis- tai pelaamishetkenä.

Juonikuvaukset voi kirjoittaa oikean maailman näkökulmasta viittaamalla teoksiin tai teoksen osiin ("ensimmäisessä kirjassa", "ensimmäisessä luvussa") tai kuvaamalla asioita tekijän näkökulmasta ("kirjoittaja esittelee", "tarina kuvailee"). Tämä tekee kuvauksesta helpommin lähestyttävän niille lukijoille, jotka eivät tunne alkuperäisteosta. Tätä lähestymistapaa ei tarvitse välttämättä soveltaa artikkeleihin, jotka käsittelevät vain yhtä teosta. Joka tapauksessa oikeaan maailmaan viittaaminen ensimmäisessä lauseessa on hyvän tyylin mukaista. Juonikuvauksen pituuden pitäisi olla tasapainossa muiden osioiden kanssa.

Lukijaa voi huomauttaa mahdollisista juonipaljastuksista juonipaljastusmallineella.

Merkittävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Wikipedia:Merkittävyys

Kaikkien Wikipedian artikkeleiden tulisi täyttää merkittävyyskriteerit. Tiivistäen voi sanoa, että jos aihe on tarpeeksi merkittävä, sen tueksi pitäisi olla saatavilla toissijaisia lähteitä ja ne pitäisi sisällyttää artikkeliin.

Tasapuolisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paitsi että artikkelit pitäisi kirjoittaa neutraalista näkökulmasta, niin kaikkia merkittäviä näkökohtia tulee käsitellä tasapuolisesti. Jollekin asialle annetaan muita enemmän painoarvoa vain, kun se on tarpeellista.

Johtopäätöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pääasiallinen asiayhteys on aina todellisessa maailmassa, jossa sekä kuvitelmateos että sen julkaisu ovat yhteyksissä toisiinsa: kirjoita todellisen maailman näkökulmasta;
  • Erityisesti toissijaista tietoa tarvitaan todellisen maailman asiayhteyden tavoittamiseen, vaikka ensisijaisia lähteitä kannattaakin käyttää esimerkiksi juonen lähteistämiseen: käytä toissijaisia lähteitä;
  • Julkaisematon henkilökohtainen havainnointi ja tulkinta artikkelin aiheesta ja ensisijaisista lähteistä ei ole sallittua: vältä uutta tutkimusta
  • Kaikki sisällytetty tieto pitää voida olla tarkistettavissa ja viitteistetty luotettavilla lähteillä: lähteistä kaikki tieto ja viittaa lähteisiin
  • Kaikkia merkittäviä näkökohtia tulee käsitellä tasapuolisesti: anna jollekin asialle painoarvoa toista enemmän vain, kun se on tarpeellista
  • Luettavuus ja ymmärrettävyys: tiedon pitäisi olla asiayhteydessä kuvitelmaan
  • Vältä trivialistausten luomista; liitä olennainen tieto leipätekstiin
  • Sitaattikuvia ei pidä käyttää pelkkänä kuvituksena, vaan niihin tulee viitata

Esimerkillisiä artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat artikkelit käsittelevät kuvitelmaa tai kuvitelman osia, kuten hahmoja, esimerkillisesti.

Teokset

Sarjakuvat
Videopelit

Hahmot

Videopelihahmot
Muut hahmot