Taito
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Taito on kyky jonkin asian tekemiseen ja erityisesti sen tekemiseen hyvin. Luontaisista kyvyistä eroten taito edellyttää opettelua. Esimerkkejä ovat pyörällä ajamisen taito, päässälaskutaito, leipomistaito ja lukutaito.
Taitavaksi tuleminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taidon oppiminen perustuu siihen, että mielen näkemys (skeema) tapahtumasta vastaa yksityiskohtaisesti todellista tapahtumaa. Mitä enemmän esimerkiksi polkupyörällä ajamista harjoittelee, sitä paremmin tiedostaa sen, missä pyörällä voi ajaa, kuinka rajusti ohjaustankoa on käännettävä jne. Kaikki taidon oppimiseen vaikuttava ei ole tiedostettua tietoa, sillä polkupyörän ajamisessa tarvitaan myös lihasten taitavaa yhteistoimintaa, jonka koordinoituminen ei usein ole kovin tiedostettua. Ennakointi on tärkeä osa taitoa: polkupyöräilijä osaa ennakoida pääseekö pyörällä kävelykäytävän reunakorotuksen yli vai joutuuko taluttamaan.
Taidon oppiminen voidaan nähdä kolmivaiheisena prosessina:
1. Kognitiivinen vaihe
- teorian ymmärtäminen ennen kokeilua
- esimerkiksi vanhempi selittää lapselle, kuinka pyörällä on tarkoitus ajaa ja lapsi seuraa muiden pyörälläajoa
2. Assosiatiivinen vaihe
- kokeilua
- yhdistetään osataidot toisiinsa
3. Autonominen vaihe
- taidon hallinta
- taitaja osaa ennakoida tilanteita ja ymmärtää jo pienistä vihjeistä miten tulee toimia
Taidon oppimiseen vaikuttaa henkilön oppimismotivaatio, aikaisemmat tiedot ja palaute. Taidon harjoittelu on välttämätöntä taitavaksi tulemiselle. Yksinkertaistenkin toimintojen äärimmäisen hyvä taitaminen vaatii paljon harjoittelua. Tämä on huomattu kokeilla, joissa ihmisten täytyy yksinkertaisesti painaa nappia tietyn ärsykkeen (esimerkiksi piip-äänen) kuullessaan: nopein reaktioaika ärsykkeestä napinpainamiseen saavutetaan vasta monien kymmenien harjoituskertojen jälkeen. Kun yksinkertaistenkin taitojen mestarillinen hallitseminen kestää kauan, on ymmärrettävää, että taitavaksi pianonsoittajaksikaan ei tulla hetkessä. lähde?
Kokeilla on todistettu, että ahkeralla harjoituksella ihminen voi oppia suorittamaan useampaa taitoa yhtä aikaa esimerkiksi lukemaan ja kirjoittamaan saneltua tekstiä.
Savant-henkilöt ovat poikkeuslahjakkuuksia, jotka voivat saavuttaa miltei yli-inhimillisen taidon (esimerkiksi päässälaskutaidon) ilman normaali-ihmiseltä vaadittavaa harjoitteluaikaa.
Taitaminen ja opettaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taitavalla ihmisellä suoritus automatisoituu. Taitava polkupyöräilijä ei ajattele pyöräilyä, vaan voi ajatella muita asioita. Vasta-alkaja sen sijaan joutuu vakaasti keskittymään ajamiseen.
Tästä seuraa, että taitava henkilö ei välttämättä osaa kuvata taitoaan muille. Esimerkiksi taitava matemaatikko saattaa olla kykenemätön selittämään, miten hän suorittaa laskutoimituksia mielessään. Vastaavasti taitava puuseppä saattaa kyllä voida näyttää, miten tuoli tehdään, mutta ei kykene selittämään sanallisesti asiaa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehtinen E & Kuusinen J. (2001). Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY.