Arvid Adolf Etholén

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arvid Adolf Etholén

Arvid Adolf Etholén, kansainvälisesti tunnettu myös nimellä Adolf Etolin (ven. Адольф Карлович Этолин, Adolf Karlovitš Etolin) (9. tammikuuta 1798, Helsinki29. maaliskuuta 1876, Elimäki) oli suomalainen venäläis-amerikkalaista kauppakomppaniaa palvellut merenkulkija, tutkimusmatkailija, hallintovirkamies ja Venäjän Amerikan (Alaskan) kuvernööri.

Varhaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvid Adolf Etholén syntyi Helsingissä porvarisperheeseen ja valmistui keisarillisesta laivastoakatemiasta 1817. Hän siirtyi pian venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palvelukseen ja teki mittavan elämäntyön Venäjän amerikkalaisissa siirtokunnissa ja Tyynellämerellä, jossa hän vietti kolme pitkää jaksoa, 18181824, 18261837 sekä 18401845.

Ensimmäisillä komennuksillaan hän toimi aluksen päällikkönä komppanian lukuisilla huolto-, hallinto- ja tutkimuspurjehduksilla pohjoisella Tyynellämerellä ja myös Havaijilla ("Sandwich-saarilla") ja etelämpänä Chileen saakka. Hän osallistui mm. Alaskan rannikkoa kartoittaneisiin retkikuntiin 18221823 ja toimi Alaskan kuvernöörin apulaisena ja varamiehenä 18321837.

Alaskan kuvernööri 1840–1845[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1838 Pietarissa Etholén nimitettiin kauppakomppanian korkeimmaksi hallintovirkamieheksi, Venäjän Amerikan kuvernööriksi. Hän matkusti Etelä-Amerikan ympäri takaisin siirtokuntien pääkaupunkiin Alaskan Novoarkangelskiin (nykyisin Sitka) mukanaan seurue, johon kuului useita muita suomalaisia, mm. Etholénin tuore puoliso, luterilaisen seurakunnan papiksi värvätty Uno Cygnaeus, luonnontieteilijä Reinhold Ferdinand Sahlberg, joka toimi jonkin aikaa siirtokunnan lääkärinä, sekä Etholénin adjutanttina työskennellyt Johan Bartram.

Etholenin kuvernöörikausi Alaskassa 1840–1845 oli vielä venäläisen toiminnan laajenemisen aikaa. Uusia tukikohtia perustettiin ja Novoarkangelskiin rakennettiin julkisia rakennuksia, muun muassa protestanttinen kirkko. Etholén kävi aluekauppaa sekä brittiläisen Hudson Bay Companyn että yhdysvaltalaisten kanssa, joille hän myi venäläisten eteläisimmän tukikohdan Fort Rossin Kaliforniassa. Alkuasukkaisiin luotiin suhteita ja heidän elintapojaan muovattiin kulttuuri-imperialismin hengessä. Kauppakomppanian alkuperäinen toimiala, turkiskauppa, oli kuitenkin jo kuihtumassa riistakantojen romahdettua.

Kuvernöörikauden jälkeen Etholén toimi Pietarissa kauppakomppanian johtokunnassa 18461859.

Kansatieteellinen keräilijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkoillaan Etholén kokosi merkittäviä kansatieteellisiä kokoelmia Alaskasta, Aleuteilta ja Tyynenmeren saarilta. Ensimmäinen Turun akatemialle lahjoitettu kokoelma tuhoutui kuitenkin jo Turun palossa 1827. Palattuaan lopullisesti Eurooppaan Etholén lahjoitti toisen kokoelman Helsingin yliopistoon. Tämä kansainvälisesti merkittävä, Etholénin etnografisena Alaska-kokoelmana tunnettu esineistö kuuluu nykyisin Kansallismuseolle ja osia siitä on näytteillä Kulttuurien museossa Helsingissä.[1]

Huomionosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erotessaan laivastosta Etholén ylennettiin kontra-amiraaliksi 1847. Suku aateloitiin Suomessa 1856.[1] Alaskassa Alexandersaaristossa sijaitseva Etolin Island -saari on nimetty Etholénin mukaan, niin myös Etolin Strait -salmi, Cape Etolin -niemi sekä Etolin Bay -lahti Nunivak-saarella Yukonjoen suiston edustalla, Etolin Point -niemi Bristolinlahden pohjoisrannalla sekä Etolin street -katu Sitkan kaupungissa.[2] Venäjällä Kuriilien Urup-saarella on Etolinille nimetty niemi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaukaa haettua. Kulttuurien museon kokoelmia. Toim. Kotilainen, Eija-Maija. Kulttuurien museon näyttelyjulkaisu 2. Karisto Oy, Hämeenlinna 2006.
  • Risto Marjomaa (2001) Etholén, Arvid Adolf (1798-1876). Kansallisbiografia. SKS Biografiakeskus.
  • Rauno Lipponen (2006) Etholén, Arvid Adolf. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. SKS Biografiakeskus.
  • Kulttuurien museo, Kaukaa haettua -perusnäyttely (mm. kuvia esineistä)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kaukaa haettua 2006, s. 49.
  2. Finnish Place Names - Alaska www.genealogia.fi