Bristolinlahti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Alaskassa sijaitsevasta lahdesta. Isossa-Britanniassa on Bristolin kanaali
Bristolinlahti

Bristolinlahti (engl. Bristol Bay, Keski-Alaskan jupikiksi Iilgauaq) on itäisin osa Beringinmerta Alaskan lounaisosassa. Lahti suustaan on 400 km pitkä ja 290 leveä. Tärkeimmät Bristolinlahteen laskevista joista ovat Cinder, Egegik, Igushik, Kvichak, Meshik, Nushagak, Naknek, Togiak ja Ugashik.

Bristolinlahden vuorovesivaihtelut ovat yksiä maailman suurimmista. Nugshagakin lahdella ja Kvichakin lahdella vuorovesierot ovat 9,9 metriä, eli maailman kahdeksanneksi suurimmat. Vuorovesien lisäksi Bristolinlahden matalikot ja hiekkasärkät tekevät merenkulusta vaarallisen, etenkin lahdella tavanomaisten voimakkaiden tuulien aikana. Bristolinlahti on Beringinmeren matalinta aluetta ja täten yksi vaarallisimmista alueista suurille aluksille.

Bristolin lahti on maailman suurin punalohen nousualue. Punalohen lisäksi lahteen laskeviin jokiin nousevat lohilajeista: kuningaslohi, hopealohi, koiralohi, kyttyrälohi ja kirjolohi.

Bristolinlahtea on tutkinut muun muassa James Cook, joka nimesi sen Augustus Herveyn, kolmannen Bristolin jaarlin mukaan.

Koordinaatit: 57°56′59.44″N, 158°31′18.22″W


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]