Hopealohi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hopealohi
Lake Washington Ship Canal Fish Ladder pamphlet - ocean phase Coho.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Lohikalat Salmoniformes
Heimo: Lohet Salmonidae
Suku: Tyynenmerenlohet Oncorhynchus
Laji: kisutch
Kaksiosainen nimi
Oncorhynchus kisutch
(Walbaum, 1792)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Hopealohi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hopealohi Commonsissa

Hopealohi (Oncorhynchus kisutch) on yksi tyynenmerenlohien suvun kalalajeista.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meressä eläessään hopealohella on tummansininen selkä ja hopeaväriset kyljet. Kutuvaiheessa alaleuka ja hampaat koukkuuntuvat. Kyljet muuttuvat kirkkaan punaisiksi, pää sinertävän vihreäksi, vatsa tummuu ja selkään ilmestyy tummia täpliä. Lisääntymiskykyisten hopelohien vatsat sävyttyvät vaalean- tai ruusunpunaisiksi ja koiraiden selät saartavat hieman kaartua. Kutuvalmiiden aikuisten väritys on kirkkaanpunainen ja selkä tumma. Naaraat saattavat olla koiraita tummempia. Sekä naaraiden että koiraiden yläleuka koukkuuntuu. Aikuinen hopealohi on keskimäärin 71 cm pitkä ja painaa 5 kiloa, suurimmillaan 16 kiloa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mätimunat kuoriutuvat kutupesässä talvella tai alkukeväällä 6-7 viikkoa kudun jälkeen. Kuoriutuneet poikaset jäävät lähes liikkumattomina kutupesään 1-2 viikoksi, jonka aikana ne saavat ravintonsa ruskuaispussista. Nuori hopealohi viettää 1-2 vuotta kotipurossaan ennen kehittymistään smoltiksi. Smoltit ovat tyypillisesti 10-15 cm:n pituisia ja hopeasuomuisia. Ne vaeltavat mereen maaliskuun loppupuolen ja heinäkuun välisenä aikana. Hopealohi elää meressä 1-3 vuotta, jonka jälkeen se palaa makeaan veteen kutemaan. Arvostetut jack-koiraat palaavat kutemaan kaksivuotiaina. Kutevilla koirailla on voimakkaasti koukkuuntunut nokka ja suuret hampaat.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopealohta esiintyy luontaisesti Tyynenmeren pohjoisosissa Hokkaidossa, Venäjän Tyynenmeren rannikolla, Beringinmerellä sekä Pohjois-Amerikan länsirannikolla Alaskasta Kalifornian Montereynlahteen. Hopealohta on istutettu Pohjois-Amerikassa Suuriin järviin sekä useisiin muihin järviin Yhdysvalloissa.

Neuvostoliitossa hopealohta istutettiin 1970-luvulla muun muassa Itämereen, ja sitä saatiin usein myös Suomesta, joitakin vielä 1980-luvulla. Laji ei kuitenkaan vakiintunut. Hopealohen kotiutusistutukset ovat olleet tuloksellisia vain Ranskan pohjoisrannikolla ja Chilessä.[1]

Kalataloudellinen arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopealohen osuus on lukumääräisesti keskimäärin 3.5% Alaskan vuotuisesta lohisaaliista ja painonsa puolesta 5.9%. Lohta kalastetaan troolaamalla sekä verkoilla.

Hopealohi on merkittävä virkistyskalastuskohde sekä meressä että makeassa vedessä. Lohta kalastetaan heinäkuusta joulukuuhun. Hopealohi tapaa parveentua meressä matalaan veteen ja lähelle rantoja, jolloin se on vapaa-ajan kalastajien tavoitettavissa rannalta tai veneestä.

Merestä pyydystettyä hopealohta arvostetaan ruokakalana. Liha on rasvaista ja jää jälkeen ainoastaan keväiselle kuningaslohelle ja punalohelle. Hopelohi on ollut merkittävä saaliskala alkuperäiskansoille ympäri pohjoisen Tyynenmeren ja se on usean heimon tunnuseläin. Se on myös Japanin Chiban prefektuurin kansalliseläin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]